Seija HackmanEtelä-Karjalaan valtion ensi vuoden budjetti ei anna jos ei otakaan. Jo sovitut hankkeet jatkuvat, mutta uusia ei aloiteta. Tosin sellaisia ei juuri ole esitettykään.Liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoissa on otettu huomioon Saimaan kanavan uusi vuokrasopimus. Vuokraan on arvioitu ensi vuonna kuluvan 1,4 miljoonaa euroa.Kuutostien petraamiseen nelikaistaiseksi Lappeenrannasta Imatralle on ensi vuonna varattu sovitut 23 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna tie nielee vielä liki 17 miljoonaa. Lahti-Luumäki-radan kunnostus jatkuu sekin sovitulla 1,9 miljoonalla.Uusia tiehankkeita ei ensi vuonna vireille saada. Kuutostien parannussuunnitelmat Luumäen suunnassa sekä valtatie 13:n suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään.Maakuntien kehittämiseen on ensi vuonna luvassa kaikkiaan 32,7 miljoonan euron potti.-Sen alueellisesta jakautumisesta ei vielä ole tietoa, mutta tehdyt varaukset ovat tämän vuoden luokkaa. Suuria leikkauksia ei liene tulossa, maakuntajohtajan sijainen Päivi Ilves Etelä-Karjalan maakuntaliitosta uskoo.Rahalla tavoitellaan ensi vuonnakin muun muassa rutkasti uusia työpaikkoja ja yrityksiä maakuntiin.Liikenne- ja viestintäministeriöltä irronee Ilveksen mukaan lisäksi pikkurahoja maakuntaohjelmassa sovittaviin hankkeisiin.Kuntia valtio tukee muun muassa antamalla 1,7 prosenttia tätä vuotta enemmän rahaa peruspalveluihin. Sillä ei paljon juhlita, ellei talous todella elvy.-Vaikka elvytys lakkaa, niin laman vaikutukset eivät häviä. Toivotaan, että merkit elpymisestä jatkuvat, koska sillä ja yhteisöverotuotoilla on kuntien rahoitukselle kaikkein suurin merkitys, Ilves muistuttaa.Eteläkarjalaisittain Ilves on hieman huolissaan suunnitelluista uusista energiaveroista. Ne kohdistuvat raskaasti metsä- ja konepajateollisuuteen, joiden merkitys maakunnassa on iso.Murusia maakuntaan on saatavissa esimerkiksi kuntien yhdistymisavustuksista ja tietojärjestelmiin varatuista rahoista.Kuntaliitoksia maakunnassa ei ole luvassa, ellei Suomenniemi saa sellaista aikasiksi. Sen sijaan SADe-ohjelmaan (sähköisen asioinnin ja demokratian vahvistaminen) varatuista 20 miljoonasta eurosta voitaisiin hyötyä.-Riippuu siitä, miten halukkaita kunnat ovat lähtemään mukaan ohjelmaan. Kun palveluja vähennetään, niin hyvä on saada niitä lisää edes sähköiselle puolelle, Ilves summaa.