Categories
Artikkelit

Vanhat eväät Etelä-Karjalaan

Seija HackmanEtelä-Karjalaan valtion ensi vuoden budjetti ei anna jos ei otakaan. Jo sovitut hankkeet jatkuvat, mutta uusia ei aloiteta. Tosin sellaisia ei juuri ole esitettykään.Liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoissa on otettu huomioon Saimaan kanavan uusi vuokrasopimus. Vuokraan on arvioitu ensi vuonna kuluvan 1,4 miljoonaa euroa.Kuutostien petraamiseen nelikaistaiseksi Lappeenrannasta Imatralle on ensi vuonna varattu sovitut 23 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna tie nielee vielä liki 17 miljoonaa. Lahti-Luumäki-radan kunnostus jatkuu sekin sovitulla 1,9 miljoonalla.Uusia tiehankkeita ei ensi vuonna vireille saada. Kuutostien parannussuunnitelmat Luumäen suunnassa sekä valtatie 13:n suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään.Maakuntien kehittämiseen on ensi vuonna luvassa kaikkiaan 32,7 miljoonan euron potti.-Sen alueellisesta jakautumisesta ei vielä ole tietoa, mutta tehdyt varaukset ovat tämän vuoden luokkaa. Suuria leikkauksia ei liene tulossa, maakuntajohtajan sijainen Päivi Ilves Etelä-Karjalan maakuntaliitosta uskoo.Rahalla tavoitellaan ensi vuonnakin muun muassa rutkasti uusia työpaikkoja ja yrityksiä maakuntiin.Liikenne- ja viestintäministeriöltä irronee Ilveksen mukaan lisäksi pikkurahoja maakuntaohjelmassa sovittaviin hankkeisiin.Kuntia valtio tukee muun muassa antamalla 1,7 prosenttia tätä vuotta enemmän rahaa peruspalveluihin. Sillä ei paljon juhlita, ellei talous todella elvy.-Vaikka elvytys lakkaa, niin laman vaikutukset eivät häviä. Toivotaan, että merkit elpymisestä jatkuvat, koska sillä ja yhteisöverotuotoilla on kuntien rahoitukselle kaikkein suurin merkitys, Ilves muistuttaa.Eteläkarjalaisittain Ilves on hieman huolissaan suunnitelluista uusista energiaveroista. Ne kohdistuvat raskaasti metsä- ja konepajateollisuuteen, joiden merkitys maakunnassa on iso.Murusia maakuntaan on saatavissa esimerkiksi kuntien yhdistymisavustuksista ja tietojärjestelmiin varatuista rahoista.Kuntaliitoksia maakunnassa ei ole luvassa, ellei Suomenniemi saa sellaista aikasiksi. Sen sijaan SADe-ohjelmaan (sähköisen asioinnin ja demokratian vahvistaminen) varatuista 20 miljoonasta eurosta voitaisiin hyötyä.-Riippuu siitä, miten halukkaita kunnat ovat lähtemään mukaan ohjelmaan. Kun palveluja vähennetään, niin hyvä on saada niitä lisää edes sähköiselle puolelle, Ilves summaa.


Categories
Artikkelit

Teknillinen yliopisto kiitteli rahoituksen tason säilymistä

Iiro-Matti NieminenLAPPEENRANTA. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) otti valtion tuoreen budjettiesityksen tyytyväisenä vastaan. Esitys tuo yliopistojen rahoitukseen indeksikorotuksen, eli ensi vuoden rahoitus kasvaa samaa vauhtia yleisen kustannustason kanssa. Käytännössä rahoituksen taso siis pysyy ennallaan.LTY:n hallintojohtajan Juha-Matti Saksan mukaan oli erittäin hyvä asia, että yliopistojen rahoitus sidottiin indeksiin.— Tässä taloustilanteeessa ei voinut olla ollenkaan varma, että näin käy. Hyvä, että hallitus piti lupauksensa yliopistojen rahoituksen turvaamisesta, Saksa sanoo.Saksan mukaan nyt pystytään säilyttämään se taso, jolla suomalaiset yliopistot tällä hetkellä ovat. Mitään helpotuksia budjettiesitys ei kuitenkaan mahdollista.— Tiukka kulukuri jatkuu ensi vuonnakin. Kaikkien yliopistojen, paitsi Aalto-yliopiston, talous on nyt aika kireällä.LTY:n vuosibudjetti on tällä hetkellä noin 70 miljoonaa euroa. Yliopiston rahoituksesta 60 prosenttia tulee opetusministeriöltä ja 40 prosenttia yksityisiltä rahoittajilta. Valtion rahoituksen säilymisen ohella Saksa kiittelee valtiovarainministeriön päätöstä kiristää energian käytön verotusta. Hän uskoo, että energiaverojen kiristäminen voi poikia yliopistolle uusia tutkimusprojekteja vihreän teknologian parissa.— Hallituksen veroratkaisut vahvistavat, että energiatehokkuutta parantavaan tutkimukseen kannattaa panostaa, Saksa sanoo.Yliopiston kampanja ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseksi on yhä samassa tilanteessa kuin kesäkuun lopulla. Tällä hetkellä yliopistolla on kasassa noin 1,5 miljoonaa euroa ulkopuolista rahaa.Valtio on luvannut 2,5-kertaistaa yliopistojen tämän vuoden aikana keräämän ulkopuolisen rahoituksen. LTY:n tavoitteena on kerätä 5 miljoonaa euroa ulkopuolista rahaa.







Categories
Artikkelit

Ugrijuhlaa ei enää järjestetä

Hanna RomppainenIMATRA. Kymmenen vuoden ajan Imatralla järjestetty Ugrijuhla on tullut tiensä päähän. Saimaan nuorisoseurojen toiminnanjohtajan Tuija-Liisa Leinon mukaan on erittäin epätodennäköistä, että tapahtuma järjestettäisiin ensi vuonna. Tänä vuonna toukokuun Ugrijuhlaa ei järjestetty. Lokakuussa kuitenkin järjestetään pienimuotoinen viikonlopun kestävä suomalais-ugrilaisen kulttuurin tapahtuma Imatralla. Lisäksi ensi vuoden lokakuussa järjestetään Ugrijuhlan tapainen tapahtuma Udmurtian tasavallan pääkaupungissa Izhevskissä.Viime vuonna oli Ugrijuhlan 10-vuotisjuhla. Rutistus oli tekijätiimille kova. Pian tapahtuman jälkeen päätettiin, ettei tapahtumaa järjestetä tänä vuonna.Iso syy Ugrijuhlan kuihtumiseen on Leinon mukaan Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuuripalvelujen koulutusohjelman loppuminen Joutsenossa. Humanistinen ammattikorkeakoulu on ollut Etelä-Karjalan nuorisoseurojen liiton (nykyinen Saimaan nuorisoseurat) kanssa tapahtuman toinen pääjärjestäjä.- Opiskelijoiden työpanos on ollut merkittävä osa juhlaa. Viime vuonna opiskelijoita oli mukana järjestelyissä enää kaksi.Toinen syy lopettamiselle on se, että tapahtuma on koko historiansa ajan kerännyt vain pienen määrän yleisöä.- Suomalais-ugrilainen kulttuuri on marginaalista. Kiinnostuneita on, muttei tällä alueella riittävästi. Ugrijuhla on tehnyt tunnetuksi sukukansojen kulttuuria. Leinon mukaan tapahtuman kautta yhtyeitä on päätynyt esiintymään myös muille Suomen festareille.- Kansanmusiikkitapahtumien järjestäjiä ei tällä alueella juuri ole. Siihen Ugrijuhlan loppuminen jättää ison aukon.