Categories
Artikkelit

Maakunnan uutisvuosi 2008

ETTI KANTOLA6.1. Lappeen kirkko on lähellä palaa. Automaattisen hälytysjärjestelmän aamuöinen viesti hätäkeskukseen pelastaa kirkon, sillä liekit nuolivat jo rakenteita. Palon sytyttänyt mies jää kiinni ja päätyy psykiatriseen hoitoon. Hän oli yrittänyt tuikata tuleen myös Imatrankosken kirkon.21.1. Pikavauhtia ja innostuksen vallassa taivaalle polkaistu lentoliikenne Helsinkiin alkaa. Jo samassa kuussa kone tömähtää penkkaan. Ja heti perään asemarakennukseen. Julkisin varoin tuetun Fly Lappeenrannan vuoteen mahtuu käänteitä. Vuoroja vähennetään, toimitusjohtajat ja omistajat menevät uuteen uskoon, syksyksi luvattuja Pietarin-lentoja ei kuulu ja joulukuussa vaihtuu operaattori. Skottilentoyhtiön näytöt nähdään ensi vuonna.Huhut halpayhtiö Ryanairin tulosta maakuntaan vellovat koko vuoden. Toistaiseksi irlantilaiskoneita ei ole kentälle laskeutunut.22.1. SaiPa vaihtaa valmentajaa. Heikki Mälkiä saa potkut rattijuopumuksen vuoksi, ja työtä jatkaa kakkosvalmentaja Ari-Pekka Selin. Mälkiä saa töitä Tanskasta, Fredrikshavn White Hawksin valmentajana. Freridkshavnissa syttyy kiekkobuumi, ja joukkue aiheuttaa sensaation pääsemällä loppuotteluun.9.2. Punainen viiva saa ensi-iltansa Lappeenrannan kaupunginteatterissa. Teatteri esittelee näytelmän kauppakeskuksessa, missä näyttelijät kajauttivat ostoskansalle Työttömän laulun. Ylistetty yhteiskunnallinen esitys on aikaansa aavistuksen edellä, loppuvuodesta se olisi kolahtanut taantuma-Suomeen vieläkin paremmin. Esitys pääsee ykkösteatterifestivaali Tampereen teatterikesän pääohjelmistoon.14.3. Etelä-Karjalan liitto aikoo periä takaisin surullisenkuuluisia Koivukeskus-rahoja. Liiton rahoittama hankevyyhti oli miljoonia hukannut floppi. Liiton mielestä Imatran kaupunki antoi väärää tietoa rahahanan avaamiseksi.Riidan ytimessä on sopimus puunhankinnasta Venäjältä. Paljastuu, ettei sopimus ollut sitova, eikä puun saanti turvattu. Sopimusta piiloteltiin Imatran kaupunginhallituksen kokouksessa. Kiista kytee hallinto-oikeudessa, jonne Imatra on valittanut takaisinperinnästä.4.4. Lappeenrannan Namikassa alkaa AJT, aika jälkeen Mika Turusen. Se koittaa aiottua aiemmin potkuilla, erityistilintarkastuksella ja verotarkastuksella höystettynä. Vuokravalmentaja Jyri Lehtosen johdolla saavutettu pronssi ei lohduta, sillä koko liigapaikka on katkolla. Taloussotkuista kertominen lykkääntyy. Viimein lähes puolen miljoonan velka pakottaa taustaryhmän nöyrästi kolehtiin faneilta ja tukijoilta. Seura pysyy liigassa, mutta joukkue menee uusiksi. Joulukuussa iloa tuo Suomen cupin voitto.18.4. Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen tyrmistyttää Lappeenrannan Skinnarilan. Hänestä Lappeenrannan yliopiston joutaisi lakkauttaa, sillä laitos on lähinnä aluepolitiikkaa ja sinne pääsee helposti opiskelemaan. Viljanen kuulee kunniansa ja tulee suivaantuneen palautteen jälkeen tutustumaan opinahjoon. Hän myöntää tietonsa vääriksi ja sanoo yliopistoa vahvaksi ja elinkelpoiseksi tulevaisuuden yksiköksi.Syksyllä yliopistolle tuo uutta ahdinkoa kymmenien työpaikkojen leikkaustarve. Yt-neuvottelut jatkuvat yhä.16.6. Maakunnan kylpyläinnostus saavuttaa huipentumansa. Neljä lappeenrantalaismiestä aikoo pystyttää Lappeenrannan Huhtiniemeen lomakeskuksen hotelleineen, kylpylöineen, monitoimihalleineen ja loma-asuntoineen. Kylpylän kerrotaan vetävän turisteja eri maanosista ja vilkastuttavan hiljaista lentokenttää. Bisnesmiesten mukaan 70 miljoonan rahoitus ei tuota ongelmaa. Loppuvuonna suunnitelmasta ei kuulu uutta.Myös Rauhan kylpylähotelli pysyy otsikoissa. Sanomakin pysyy samana: rahoituksen hankkiminen on loppusuoralla, kohta alkaa tapahtua.19.6. Luumäen jurvalalaiset ryhtyvät suoraan toimintaan. Juhannusaatonaattona on tiemielenosoitus Keski-Euroopan malliin. Traktorit ja mopot kulkevat poliisisaattueessa puolisen tuntia banderollit, yleisö ja media seuranaan. Marssi vetää huomiota valtatien aiheuttamiin ongelmiin. Lieveilmiönä venäläiset rekkakuskit joutuvat katselemaan kansainvälisiä käsimerkkejä.Kuljetusyrittäjien aie körötellä juhannusliikenteen tukkeena kuivuu kokoon. Yrittäjien tuittuilua nostattanut polttoaineen hinta romahtaa myöhemmin ilman mielenosoituksia.7.8. Vuoksen varressa juhlitaan. Virrassa harjoitellut naisten kevyt pariairokaksikko voittaa olympiahopeaa. Minna Nieminen saa mitalin Sanna Sténin kanssa, ja valmentaja Veikko Sinisalo lisää maakunnallista väriä. Taipalsaarelaiset menevät bussilla vastaan lentokentälle, ja Imatra-päivässä voittajia juhlivat kaikki. Imatran kaupunki huomioi menestyjät rahapalkinnolla. Syyskuussa hopeamitalistit kertovat jatkavansa seuraaviin olympialaisiin. Sinisalo siirtyy Tshekin maajoukkuevalmentajaksi.15.8. Lentokone putoaa Saimaaseen. Taipalsaaren Ilkonselkään päättyvä syöksy tappaa kaksi lentäjäkoulutettavaa ja kouluttajan. Helsingistä Kuopion ja Lappeenrannan kautta kulkenut pienkone synkentää alkavan viikonvaihteen Saimaalla.Onnettomuustutkintakeskuksen väkeä, mediaa ja uteliaita pörrää Pienen Jänkäsalon kupeessa päiviä. Tärkeitä koneen siipien ja korkeusperäsimen osia löytyy vasta juuri ennen jäiden tuloa. Onnettomuuden syistä kerrotaan ensi keväänä.23.9. 11 uhria vaatinut Kauhajoen koulusurma pysäyttää. ”Joko taas?” kysyvät uhrien ikätoverit vastaavassa oppilaitoksessa. Opettajat, vanhemmat, kuraattorit ja terveydenhoitajat pohtivat, kuinka puhua asiasta. Lappeenrannassa ja Imatralla järjestetään suruhartaudet. Käsiaseet, internetin valvonta, nuorten pahoinvointi ja mielenterveyspalvelut puhuttavat lähiviikkoina kiivaasti.10.9. Stora Enso kertoo vähentävänsä Imatran Kaukopään tehtailta 270 työpaikkaa. Välillisesti pelätään lähtevän saman verran lisää. Päivän maalaa mustaksi metsäteollisuuden useat vastaavat ilmoitukset väen ja tuotannon vähentämisestä. Yhtiöiden kurssit ampaisevat pitkästä aikaa ylös.Imatralla kalvaa pelko asuntojen hintojen, väkiluvun, palveluiden ja koko kaupungin puolesta. Kemijärven taistelu on tuoreena mielessä, mutta taisteluhalu tuntuu lamautuneen. Metsäyhtiöt ehtivät kertoa loppuvuonna vielä uusista vähennystarpeista.26.9. Saimaan kanava saa vuokrasopimuksen. Neuvottelutulos 50 vuodeksi on ilonaihe vuokran kallistumisesta huolimatta. Elinkeinoväki ryhtyy haaveilemaan vilkastuvasta kaupallisesta liikenteestä ja matkailun mahdollisuuksista. Mustolan sataman kartat kuluvat käsissä investointeja ideoidessa. Viralliset allekirjoitukset sopimuksessa on vasta ensi vuonna, molempien maiden byrokratiakierroksen jälkeen.27.9. Rautjärven kotiseutuyhdistys saa yllätyslahjoituksen. Sen turvin Pitäjäntupa selviytyy velkataakan alta uuteen elämään. Yhdistys on kehnosti sujuneen remontin jälkeen konkurssin partaalla, mutta pelastajaksi ilmaantuu salaperäinen ulkopaikkakuntalainen pariskunta. Tilille tupsahtaa 15 000 euroa, mikä kuittaa remonttivelan kunnalle.9.10. Taantuma saapuu Etelä-Karjalaan. Ensimmäisenä sen sanoo julkisesti Terästornin eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Ossi Vilhu: ”Kyllä se näkyy jo täällä”. Pankkien edustajat vakuuttavat vielä päinvastaista.Omat ja vierailevat pankkipomot kunnostautuvat taantuman vähättelyssä, ristiin puhumisessa ja epäonnistuneissa ennustuksissa. Etelä-Karjalan osuuspankin toimitusjohtaja Risto Kiljunen ihmettelee taantumapuheita vielä marraskuussa. Sen jälkeen mies kertoo siirtyvänsä luonnonsuojelun pariin Tuuliaisen säätiön toiminnanjohtajaksi.16.10. Venäjän rekkajonoihin keksitään ratkaisu. Se on kolme Bajamajaa Muukon suoralla. Kauan kaivattujen liikuteltavien vessojen piti ratkaista Kuutostien sontaisuus, mutta samalla koko jonot katoavat. Vessat ja roska-astiat tulevat tielle pitkän painostuksen jälkeen ja ovat suurimman osan aikaa käyttämättöminä.31.10. Konnunsuon vankilaa uhkaa lakkautus. Rikosseuraamusviraston työryhmä esittää kolme mahdollisuutta kulujen karsimiseksi. Kaikkiin kuuluu Konnunsuon lakkauttaminen.Henkilökunta on aavistanut tilanteen, mutta ryhtyy puolustautumaan. Ankaran lobbauksen aseiksi otetaan vankienhoidon taso, aluepolitiikka, tunteet ja työllisyys. Ympäristöväki seisoo samassa rintamassa vankilan lintumaiden vuoksi. Vapo haluaisi maat turvetuotantoon. Eräkerhokin rauhoittaa hanhet pimeän ajaksi. Oikeusministerin alun perin marraskuulle kaavailtua päätöstä ei ole kuulunut. Jännitys säilyy alkuvuoteen.4.11. Savitaipale nousee valtakunnan julkkikseksi arkkitehtuurihankkeellaan. Suunnittelutoimistoyrittäjä Ville Tuura kertoo kymmenen vuotta sitten suunnitellun pilvenpiirtäjän toteutuvan. Kyseessä 60-metrinen, 15-16-kerroksinen tornitalo, jolle on tekeillä kaavoitusmuutos kirkonkylän keskustassa.11.11. Olli Aallon sukupuolenkorjaus tulee julkisuuteen. Imatralaiskirkkoherra on valtakunnan ykköspuheenaihe ja -lööppikasvo. Termit transsukupuolinen ja korjausleikkaus tulevat osaksi yleiskieltä. Käy ilmi, ettei uutinen ole kaikille uusi.Kohua seuranneessa keskustelussa on päällimmäisenä suvaitsevaisuus. Aalto saa paljon ymmärrystä, joskin mahdollisuus jatkaa pappina mietityttää. Piispa Voitto Huotarin kanta on aluksi kielteinen, mutta pehmenee keskustelun edetessä. Piispa jättää asian Aallon ratkaistavaksi. Kirkkoherra jää virkavapaalle.12.11. Venäjä yllättää. Pääministeri Putin ilmoittaa naapurin lykkäävän vuodenvaihteeksi aiottua puutullien kiristystä vuodella. Hartaasti kaivattua päätöstä ei tervehditä riemunkiljahduksilla, vaan metsäteollisuus suhtautuu nuivasti. Se tuomitsee eleen samantekeväksi ja huonoksi. Alkuvuoden kuuma puutullikeskustelu olikin jo hiipunut, kun kävi selväksi, ettei puupula ole metsäteollisuuden ykkösongelma.17.11. Suur-Saimaan lomakylä myydään. Uudet omistajat ovat yllättäen suomalaisia. Lappeenrantalaiset liikemiehet Jukka Suninen ja Unto Karjalainen ostavat Taipalsaaren Sarviniemen kiinteistöt ja maat ja lupailevat autioituneelle niemelle loma-asuntomessuja. Paremman luokan mökkejä on luvassa joka tapauksessa, samoin palveluja ja ehkä myös asuntoja. Jos yrittäjä löytyy, lomakylässä on elämää jo ensi kesänä.28.11. Parikkala aikoo vastaanottaa pakolaisia. Särkisalmen entisestä maatalousoppilaitoksesta tulee koti 80 teini-ikäisille turvapaikanhakijalle. Ensimmäisten asukkaiden piti saapua jouluksi, mutta aikataulu osoittautuu liian tiukaksi. Tiedotustilaisuus kuntalaisille sai kokoon yli sata henkeä.Myös Joutsenon vastaanottokeskus pullistelee lähes 500 asukkaasta. Uusia tulijoita on majoitettu Tiurun entiseen sairaalaan loppuvuotta kohti kiihtyvään tahtiin.14.12. Koop Arponen jatkaa lappeenrantalaismenestystä Idols-kilpailussa. Tv-kisan voittaja on syntynyt Lappeenrannassa, muttei tiedä, mitä ovat vety ja atomi.24.12. Punaisen ristin ja VPK:n vapaaehtoiset jakavat juomavettä ja ruoka-apua rajalle jonottaville venäläisille rekkakuskeille Imatralla. Teko jakaa mielipiteet, ja Punainen risti saa uhkauksia kansalaisten tuen lopettamisesta.


Categories
Artikkelit

Draivia pitää olla

LEENA SALLINENJukka Suninen sanoo bisneksiensä perustuvan yhteistyöverkostoihin. Niistä tulee tarjolle erilaisia projekteja kuulemma tuon tuosta.- Pitää olla draivia, tietoisuutta missä mennään kaupungilla ja kylillä.Draivia Sunisella on riittänyt, bisnesideoita enemmän kuin maan ja taivaan väliltä. Aikoinaan hän oli puuhaamassa sukellusvenettä Saimaalle. Nyt hän visioi Aviapolis Lappeenrantaa lentokentän laitaan.Ideoiden toteutukseen pitää olla rahaa.- Teen duunia niska limassa, ja pitää laskea, että bisneksistä jotain jää. Velkaa on kyllä silmät korvat täynnä, Suninen valaisee nykyisten hankkeidensa rahoituspuolta.Bisneksien pieleen menostakin hänellä on monta kokemusta. Useita yrityshankkeita on kaatunut ja hyviä rakennuspaikkoja mennyt sivu suun.Jos Suur-Saimaan lomakylän kehittäminen menee putkeen, Suninen meinaa vetäytyä tyystin visiointiin.Terveyttä rassaa selkärankareuma. Sen takia Suninen käy Espanjassa, jossa hänellä on tosin myös vuokraustoimintaa. Golfharrastuksen seurauksena Suninen petaa nyt yhtiökumppanin kanssa golfakatemiaa Kahilanniemeen.- Pääsen irti bisneksestä kun rakentelen jotain, Suninen sanoo.Nyt hän rakentelee omakotitaloa Lemin Nuorakoskelle. Sieltä Sunisen yhtiö Lemin Lomaranta osti entisen Loma-Sirpin maa-alueineen.Toistaiseksi Suninen asuu perheineen Lappeenrannassa. Perheessä on vaimo ja kaksi lasta.