Categories
Artikkelit

Työttömyys laski Etelä-Karjalassa

Sanna Raita-ahoELY-keskuksen tutkimuksen mukaan työttömyys on laskenut Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalassa on nyt 6,4 prosenttia vähemmän työttömiä kuin viime vuonna. Lasku on kuitenkin hidastunut viime vuoteen verrattuna.Kaakkois-Suomen alueista Etelä-Karjalan työttömyys on vähentynyt prosentuaalisesti eniten. Koko Kaakkois-Suomessa työttömyys on laskenut noin 4,3 prosenttia. Työttömiä on noin 800 vähemmän kuin viime vuonna. Erikoistutkija Niilo Melolinnan mukaan työllisyyden parantumiseen vaikuttaa maailmantalouden yleinen elpyminen. Hän arvioi myös, että venäläisten lisääntynyt ostosmatkailu Etelä-Karjalassa on kasvattanut työllisyyslukuja. Myös Kuutostien rakennushankkeet työllistävät ihmisiä.Eniten työttömyys on vähentynyt Etelä-Karjalan pikkukunnissa Suomennimellä, Parikkalassa, Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Melolinnan mukaan pikkukunnilla jo muutaman ihmisen työllistyminen näkyy kasvulukuina. Kaakkois-Suomessa työttömyys on vähentynyt keskimäärin vähemmän kuin muualla maassa. Koko maassa työttömyys on laskenut noin 7,6 prosenttia. Kaakkois-Suomeen tuli kuukauden aikana 1 340 uutta työpaikkaa, mikä on jonkin jonkin verran enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Työnhakijoita alueella on 18 150 työnhakijaa. Melolinna arvioi, että maailmantalouden synkistynyt tilanne ei heijastu lähitulevaisuudessa työllisyyslukuihin. — Luulen, että työttömyys laskee vielä jatkossakin. Ei kannata vetää vielä johtopäätöksiä, että nyt oltaisiin menossa kohti huonompaa.





Categories
Artikkelit

Uutisen takaa Tennispapoille korvausta ilmaisista tiloista

OUTI SALOVAARAUutisen takaaTennispapoille korvausta ilmaisista tiloistaLinnoituksen Urheilutalo on, toisin kuin nimi antaisi ymmärtää, käytännössä pelkkä tennistalo. 1880-luvulla valmistunut puolustusministeriön työtupa muutettiin urheilukäyttöön sotien jälkeen 1947.Toimintaa alkoi pyörittää Lappeenrannan Urheilutalo Oy, jonka osakkeita omisti 53 eri yritystä, yhteisöä ja yksityishenkilöä. Suurimmat osakkaat olivat Paraisten Kalkkivuori ja Lappeenrannan Tennisseura. Kiinteistö siirtyi valtiolta Lappeenrannan kaupungin omistukseen 1974. Kaupungin ja Urheilutalon välinen vuokrasopimus on vuodelta 1981. Sen mukaan Urheilutalo-yhtiö vuokraa käyttövuoroja ”urheiluseuroille, järjestöille ja varuskunnalle”. Tennis ei sopimuksen perusteella ole erityisasemassa.Jo 1980-luvun alussa tiloista lähtivät pois esimerkiksi nyrkkeilijät ja painijat Pohjolankadun uuteen urheilutaloon. Myös itsepuolustusseurat ovat jo lähteneet urheilutalolta, jonka kaupunki on jo pitkään halunnut muuhun käyttöön.Jäljellä ovat enää tennisharrastajat, joista Urheilutalo Oy:n hallituskin pääosin koostuu. Vuokrasopimuksen mukaan Urheilutalo-yhtiö ei maksa kaupungille lainkaan vuokraa, mutta vastaa kiinteistön ylläpitokuluista. Linnoituksen urheilutalon yhteydessä on usein mainittu sana tennispapat. Nimitys juontuu siitä, että urheilutalolla on runsaasti keski-iän ylittäneitä miespelaajia.Tennispappoja on myös Urheilutalo-yhtiön 7-jäsenisessä hallituksessa, jonka keski-ikä on 71 vuotta. Vanhin miehistä on jo 86-vuotias. Jäsenistä kaksi on alle 70-vuotiaita.Toisena tilintarkastajana oli maaliskuuhun asti vuonna 1918 syntynyt mies. Nuorennusleikkauksen myötä nykyiset tilintarkastajat ovat 1940-luvulla syntyneitä.Naisia ei ole hallituksessa edes varajäseninä. Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaa. Käytännössä nokkamiehenä on esiintynyt hallituksen toiseksi nuorin jäsen, reilu viisikymppinen Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen. Aktiivinen on ollut myös hallituksen kuopus, 42-vuotias tennisseuran puheenjohtaja Tomi Vuorinen.Hallituksen jäsenistä neljä kuuluu Hymy-lehden vuonna 2008 julkaisemien tietojen perusteella vapaamuurareihin, ja viidennelläkin on rappareihin läheinen yhteys. Tennisharrastajat ovat saaneet vuosikymmenet Linnoituksen tilat ilmaiseksi käyttöönsä. Kaupunki on saanut vastikkeeksi sen, että hatara kiinteistö on pysynyt tennisharrastajien avulla peruskuntoisena.Urheilutalolla käy reilut sata ihmistä pelaamassa tennistä. Harrastajamäärä on hyvin pieni esimerkiksi salibandyyn verrattuna.Joillakin pelaajilla on ollut sama pelivuoro jopa vuosikymmeniä, ja joillakin pelaajilla on ollut useitakin viikkotunteja. Pienen ydinjoukon ohella urheilutalossa on käynyt jonkin verran esimerkiksi tennisseuran junioripelaajia.Suunnitellussa uudessakin hallissa urheilutalon vanhat pelaajat ovat etusijalla vuoroja jaettaessa. Urheilutalossaan tennisväki on tottunut halpoihin hintoihin. Toimintaa on pyöritetty omakustannusperiaatteella, jota tulevaisuudessa halutaan noudattaa myös kaupungin pääosin omistamassa uudessa tennishallissa Huhtiniemessä.Uuden hallin ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan vain kattaa kustannuksensa. Vieressä on normaalisti voittoa tavoitteleva Etelä-Karjalan Liikuntakeskus, jolla myös on tennishalli.Haluttiin tai ei, omistamansa tennishalliyhtiön kautta kaupunki on mukana toiminnassa, joka oikeaa bisnestä tekevän yrittäjän näkökulmasta on samoilla markkinoilla ja polkee hintoja. Enemmistöosakas kaupunki sijoittaa uuteen halliin enintään 300 000 euroa. Kyseinen summa on katsottu soveliaaksi korvaukseksi siitä, että tennisharrastajat lähtevät Linnoituksesta. Tiettävästi arvio perustuu siihen, että yhden uuden tenniskentän rakentaminen maksaa noin 300 000 euroa.Halliyhtiö joutuu ottamaan lainaa rakentamista varten. Vielä on epäselvää miten kaupunki varmistaa sen, että hädän tullen velat eivät kaadu pääomistajan eli veronmaksajien niskaan ja ettei sovittu enintään 300 000 euron sijoitus ylity. Tenniskin tarvitsee Lappeenrannan kokoisessa kaupungissa säälliset tilat. On vaikea sanoa, miten siihen järkevästi ja oikeudenmukaisesti päästäisiin.Nyt veronmaksajat maksavat satoja tuhansia euroja siitä, että reilut satakunta tennisharrastajaa lähtee tiloista, joita he eivät ole koskaan omistaneet, joista he eivät ole maksaneet vuokraa ja joita he ovat ylläpitäneet oman harrastuksensa mahdollistamiseksi. Outi Salovaaraouti.salovaara@esaimaa.fi Kirjoittaja on Etelä-Saimaan talous- ja politiikkatoimituksen esimies.