Kuukausi: elokuu 2011

Matti RiiheläLUUMÄKI. Viron ja Suomen keskinäiset siteet ovat näyttävästi esillä Luumäellä ensi viikonloppuna. Taavetissa juhlitaan sekä Viron itsenäisyyden palauttamisen että JR 200 -muistomerkin 20-vuotisjuhlia lauantaina.Paikalle odotetaan kymmenittäin Suomen rintamalla taistelleita JR 200:n virolaisveteraaneja, kunnianimeltään Suomen-poikia, ja heidän omaisiaan. Yhteensä juhlaan odotetaan noin kolmeasataa vierasta.Kutsun tilaisuuteen ovat saaneet myös Viron ja Suomen puolustusministerit sekä suurlähettiläät.Mukaan on tulossa myös Viron puolustusvoimien soittokunta. Se esiintyy Taavetissa lauantain lisäksi myös perjantaina. Perjantain konsertti on torilla tai sateen sattuessa Joukolassa. Konsertti alkaa kello 17.JR 200:N muistomerkki paljastettiin Taavetissa elokuussa 1991 vain kaksi päivää ennen, kun Viro sai itsenäisyytensä takaisin.Muistomerkki on kunnantalon edustan puistikossa. Sen suunnitteli virolainen taiteilija Aavo Ermel.Paljastustilaisuudessa oli mukana viitisensataa Suomen-poikaa Virosta, Ruotsista, Kanadasta ja Yhdysvalloista.Paljastustilaisuuteen osallistui myös Viron ulkoministeri Lennart Meri. Kymmenen vuotta sitten Meri osallistui Taavetissa järjestettyyn juhlaan Viron presidenttinä.JR 200 perustettiin Luumäellä 9. helmikuuta vuonna 1944. Rykmentin esikunta oli Taavetissa.Taavetissa koulutettiin rykmentin toista pataljoonaa.JR 200 taisteli suomalaisten rinnalla Karjalan kannaksen torjuntataisteluissa.Virolaisista vapaaehtoisista kaatui Suomessa 178 miestä.KUVATEKSTIMatti RiiheläJR 200:n muistomerkki on koristanut Luumäen kunnantalon edustaa elokuusta 1991.Juhlaohjelma Kello 10 Kunniakäynti Luumäen sankarihaudoilla.Kello 11 Muistohetki JR 200 -muistomerkillä.Kello 11.30-13 Ruokailu Mäntykodissa.Kello 12-13.45 Juhlakahvit koulukeskuksessa.Kello 14-15.30 Päiväjuhla koulukeskuksessa.

Syyttäjän haastehakemus julkiseksi vasta oikeudessa.

Veneilijöiden palvelurakennusta ja venehuoltamoa pyörittävän Sataman Loisteen ensimmäinen kesä on sujunut odotettua paremmin.

Hallituksen jäsenten mielestä 3,9 miljoonan euron vahingonkorvaus-vaateelle ei ole perusteita.

Lappeenrannan kaupunginteatteri lähtee syksyyn haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Sisällöllä yritetään tavoittaa mahdollisimman monenlaisia katsojia.

Ruokolahtelaiset rakastavat kuntansa luontoa. Leijoniakaan luonnossa liikkuessa ei tarvitse pelätä.

Vuoksenniskan pääkadun ilmeen luovat kirpputorit. Keskittymä on ainutlaatuinen Etelä-Karjalassa.

Matti VeijalainenIMATRA. Ravintolaan pitää olla helppo tulla sekä taviksen että edustuspäivällistä vierailleen tarjoavan suuryrityksen edustajan. Valmiiksi katettu pöytä ei ole hienostelua, vaan kynnyksen mataloittavaa palvelua.Se on ollut Lasse ja Birgitta Buttenhoffin filosofiaa. Sillä he sanovat rakentaneensa arjesta juhlaa asiakkaille ja itselleen. Sillä butterilaisesta ravintolabrändistä myös tuli maankuulu. Virallista kiitosta elämäntyöstään Buttenhoffit saivat Imatra-päivänä heille kirjaimellisesti keittiön kautta jaetun Imatra-mitalin muodossa.Buttenhoffin suvun ravintolabisnes alkoi ennen sotia rajan takaa. Tavaramerkki on ollut 1950-luvun puolivälissä avattu Imatrankosken ravintola, jota jatkavat omasta henkilökunnasta löytyneet nuoremmat yrittäjät. Lasse ja Birgitta Buttenhoff vetäytyivät ruokalevolle kolme vuotta sitten.Hyvin pariskunta on saanut aikansa kulumaan.-Nyt on aikaa pysähtyä ihmisten luo. Ennen oli liian kiire. Lomakin supistui viikon tai parin pätkään, mutta nyt on aikaa kierrellä ja katsella.Buttenhoffit katsovat Imatraansa avarasti. He eivät monikulttuurista menoa vierasta. Lasse Buttenhoff muistuttaa, että imatralainen suurteollisuus on ulkomaista alkuperää, ja sieltä ovat kasvaneet myös matkailuelinkeinon juuret. Venäläiset aloittivat Imatran turismin. Nyt he ovat tulleet uudelleen, ja Buttenhoffeille se sopii.-Oli meillä vaikeitakin aikoja. Venäläiset asiakkaat olivat tervetullut lisä.Butterin ravintolan kosmopoliittisuudesta kertoo se, että siellä on syntynyt kansainvälisiä liikeideoita muillekin kuin paikan isännille. Pohjoismainen Vikinglotto ideoitiin Butterilla, kun veikkauspomo Matti Ahde toi kollegansa Imatralle syömään. Räätälintyönä tehty kattaus ravitsi keskustelun.-Tulomatkan varrelta Matti vielä soitteli tarkistuksia ruokalistaan. Kerroin, että kaikki toivottu on valmiina, Lasse Buttenhoff muistelee.KUVATEKSTIJanne LehtonenLasse ja Birgitta Buttenhoffin kiireet ovat ohi. Nyt parilla on aikaa kotoisalle kahvipöytäkeskustelulle .ButtenhoffitLasse Buttenhoff syntyi perheen evakkoreissulla Tampereella. Birgitta Buttenhoff syntyi Tukholmassa isän opiskellessa Ruotsissa. Pariskunta kertoo kuitenkin kokevansa itsensä perusimatralaiseksi.Buttenhoffit tutustuivat ollessaan luokkakavereita Imatran rautatehtaan ruotsinkielisessä koulussa. Jälleennäkeminen tapahtui myöhemmissä opiskeluissa Helsingissä. Naimisiin Buttenhoffit menivät 1966.Lasse Buttenhoff aloitti työt sukuyrityksessä vanhemman polven tarvitessa nuorta apua. Birgitan ura Buttenhoffilla alkoi Vuoksenniskan kahvilassa, mistä hän siirtyi Lassen yrittäjäpariksi Imatrankosken ravintolaan.

Imatra-päivänä hymyt olivat kaupungilla herkässä. Kotikaupunki on imatralaisille rakas.

Matti VeijalainenIMATRA. Kaikki uusi johtaa johonkin. Positiivisesti ajattelevalle ihmiselle on luvassa myönteisiä kokemuksia.Tällaisin mietelmin otti kunniavirkansa lauantaina vastaan uusi Imatran Inkeri Tiina Kärkäs. Positiivista elämänasennetta hän perää myös kanssaimatralaisiltaan. Potentiaalia paremman Imatran tekemiseen porukalla on, sillä parasta vajaakäytettyä voimavaraa Inkerin mielestä kaupungissa ovat juuri sen ihmiset.Suurta moittimista Imatrassa ei Kärkkään mielestä ole muutoinkaan. Erityisesti Vuoksessa Inkerin silmä lepää.-Minulla on maailman hienoin työmatka, kun tulen töihin Imatrankoskelle siltojen yli. Joka aamu se maisema näyttää jollain lailla erilaiselta.Kärkäs on Imatran kaupungin ikäinen. Pienenä hän ajatteli ryhtyä isona kauppiaaksi, taiteilijaksi tai balettitanssijaksi. Suurimmalta osin toiveet toteutuivat. Kärkkäästä tuli itse tuotteensa suunnitteleva käsityöalan kauppiasyrittäjä. Kärkkään yritys osakeyhtiö Virkkukoukkunen valmistaa muun muassa tekstiilejä, mukeja ja postikortteja. Tuotteiden jälleenmyyjiä on satakunta.Uralleen Kärkäs kertoo valmistautuneensa oikeastaan koko ikänsä. Yrittäminen alkoi pikkutyttönä kukkien myynnillä kotikylän tienpientareella.-Kiltti naapurin täti jopa osti kimppujani.Myös Inkeriksi Kärkäs on valmistautunut, kiitos suvun käsityöperinteen. Sopiva feresi Inkerille löytyi omista kokoelmista. Puvun valmisti äidinäiti, kotiteollisuusopettaja Kaija Karhunen jo 30 vuotta sitten.-Inkereiden vaatettajan Leena Räsäsen kanssa siihen sumplittiin mukaan vain oloiseni essu.Inkeri on kysytty vieras Imatran tapahtumiin. Kärkäs lupaa olla nähtävillä, tosin ei aina välttämättä virkapuvussa.-Helppo se on kyllä pistää päälle, jos inkerivuosi vaikka tuo tutustujaryhmiä firmaan.KUVATEKSTIMatti VeijalainenTiina Kärkäs pitää Imatran luonnosta. Pidetään se puhtaana ja roskattomana, uusi Inkeri ehdottaa.Tiina KärkäsNuorkauppakamarin valitsema 42. Imatran Inkeri.Syntyi Imatran Meltolassa 1971.Koulutus artesaani, ammatti yrittäjä.Perheessä kuvataiteilijapuoliso.Harrastaa virkkausta, kukkia, kissojen rapsuttamista ja facebookkausta.