Kuukausi: elokuu 2010

Konkurssiin haetun yrityksen päävelkojia ovat pankit. Entiset työntekijät ovat saaneet pesänhoitajan mukaan hyvin töitä.

Otto PontoLAPPEENRANTA. Käräjäoikeuden laamanni Ilkka Ryynänen harmittelee oikeustalon tapausta.-Täällä tilat olivat hyvät, mutta ilma ei, sanoo Ryynänen ja osoittaa istuntosalin kattoa, josta osa on värjäytynyt sinapin väriseksi.Lappeenrannan Rakuunamäen oikeustalon sisäilmaongelmat aiheutuvat eristeenä käytetystä kreosootista eli kivihiilitervasta.Rakuunamäen oikeustalon korjaamisesta ei ole vielä päätetty. Keväällä ja kesällä rakennusta purettiin sisältä ja sisäilmaa tutkittiin.Projektipäällikkö Jarmo Liimatainen rakennuksen omistavasta Senaatti-kiinteistöistä sanoo, että asiassa odotetaan oikeusministeriön linjauksia.Tällä hetkellä talolle ei ole käräjäoikeuden lisäksi tiedossa muuta käyttäjää. Käräjäoikeudella ei ole halua palata taloon, vaikka se peruskorjattaisiin.-Jos käy niin, että käräjäoikeus ei palaa taloon, pitää etsiä uusi käyttäjä, sanoo Jarmo Liimatainen.Oikeustalo sopisi normaaliksi toimistotilaksi, ja isoja istuntosaleja voisi Liimataisen mukaan käyttää kokoustiloina.Käräjäoikeutta istuttiin Rakuunamäellä vain 12 vuotta. Oikeustalon peruskorjaus valmistui vuonna 1996 ja muutto nykyisiin tiloihin Teletaloon tapahtui 2008.KUVATEKSTIMika StrandénJokin välipohjassa oleva aine on värjännyt Rakuunamäen oikeustalon istuntosalin katon osittain sinapin väriseksi.

Nykyisissä tiloissa käräjäoikeuksien yhdistäminen ei käytännössä onnistu. Oikeusministeriö pohtii ainakin ensi vuoteen, millaista rakennusta käräjäoikeus tarvitsee.

Kaupunginhallituksessa harjoitusvuorojen maksuista ei ole edes keskusteltu. Valtuuston tekemästä linjapäätöksestä pidetään kiinni. Tarve tehostaa liikuntatilojen käyttöä saa osakseen ymmärrystä.

Kaupunginvaltuustolle kerrottiin Fly Lappeenrannan myyntiaikeista maanantaina. Myös kaupunginhallitus piti asiasta ylimääräisen kokouksen. Tom Hultin vakuuttaa Kaupunkiyhtiöiden puuttuvan tytäryhtiönsä huonoon taloustilanteeseen.

Valtuustoryhmän mielestä epäluottamus-asia pitäisi ottaa esille kunnanvaltuustossa kolmen viikon kuluttua.

Imatran uusi tennishalli avaa ovensa pelaajille huomenna. Imatran Tennis aloittaa hallin myötä tavoitteellisen junioritoiminnan.

Lappeenrannan kauppatorilla keksitty herkku ei saanut pitää patenttiaan. Vety- ja atomi-nimillä myydään lihapiirakoita myös muissa kaupungeissa. Kuopiolaisyrittäjän mukaan se kasvattaa vedyn mainetta.

Poikana Pekka Hyyrynen tuurasi isäänsä Sumiaisten kirkon urkurina. Opiskelijatoverit Helsingin eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkoivat kutsua häntä kanttoriksi.

Esa VileniusLAURITSALAN seurakunnassa on oikea kanttori. Niin ei suinkaan ole kaikissa seurakunnissa, etenkään maaseudulla. Myös Etelä-Karjalassa on täyttämättömiä virkoja.Toni Pussinen on seurakunnassaan niin pidetty, että kirkkoväki on ollut hieman huolestunut siitä, mahtaako hän pysyä paikkakunnalla.Ainakaan Pussisen ei pitäisi potea vierauden tunnetta. Hän on syntyperäinen lauritsalalainen. Lapsuutensa hän asui Hakalin liikenneympyrän tienoilla. Samalla suunnalla on nyt hänen, pastorivaimon ja heidän kahden lapsensa koti, rintamamiestalo puutarhoineen.Pussinen valmistui Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolta kaksi vuotta sitten. Samana vuonna hän suoritti varusmiespalveluksensa Kaartin soittokunnassa. Opinnot jatkuvat edelleen.Pussinen on 26-vuotias.URKUJEN sointi oli niin suuri juttu, että se suuntasi hänen elämäänsä. Urut soivat ratkaisevalla tavalla, kun hän oli noin 15-vuotias. Pikkupoikana hän oli rakennellut leikkikoskettimia. Pianonsoiton hän aloitti seitsenvuotiaana.Urkuja hän pääsi kokeilemaan isoveljensä avustuksella, kun tämä oli seurakunnassa kesätyössä kirkko-oppaana.Toni Pussinen ei kasvanut missään niin sanotussa musiikkiperheessä. Suvussa lienee yksi harmonikansoiton harrastaja.-Uruissa on vain mahtava sointi, sen kuulee, kun niillä alkaa soittaa. Sointi ei liene täsmällisesti määriteltävissäkään.Myös Pussisen määritelmät Lauritsalasta kotipaikkana ovat ympäripyöreitä. Melkein alkaa epäillä lauritsalalaisilla olevan jotakin salaisuuksia. Mutta Pussinen viihtyy Lauritsalassa ja on yhä innostunut uruista.-Niillä voi soittaa hiljaa. Sitten kun lisää vääntöä, voi helposti irrottautua muihin maailmoihin.-Urkujen pitää soida niin, että se koskettaa kuulijaa.Eläväisen ja hieman hennonoloisen nuoren miehen suosikkisäveltäjä on koko länsimaisen musiikin järkäle, Johann Sebastian Bach.Muukin musiikki käy hyvin, mutta ei liian kovaa soitettuna eikä silloin, jos sanat ovat oman ajatusmaailman ja vakaumuksen vastaisia.KAUPUNGIN ja kaiketi koko maakunnan parhaat urut ovat Pussisen mukaan Sammonlahden kirkossa. Ne ovat pohjoissaksalaiset barokkityyliset urut.Mutta Lauritsalan kirkon neoklassiset urut ovat ainakin toiseksi parhaat. Lauritsalan kirkon betoniseinistä tulee pitkähkö, hieman kylmä kaiku.Toni Pussisen arvion mukaan Suomen parhaat ovat Kotkan kirkon urut, jotka ovat Freiburgin tuomiokirkon ja Gottfried Silbermannin tyylin mukaiset.KUVATEKSTITuuli TruhponenKanttorin tehtäviin kuuluu myös urkujen virittämistä ja huoltoa.