Kuukausi: toukokuu 2011

Matti RiiheläLEMI. Kunnan tarkastuslautakunta suomii Lemin voimakasta hallintokeskustelua.Lautakunnan mielestä ”lapsellinen sisäinen jähinä on heikentänyt organisaation toimintaa odotettua enemmän”.-Onko ulkopuolisen ammattihenkilön ratkaistava, mikä hiertää ja on organisaatiolle hyväksi, lautakunta kysyy ja huomauttaa, että kärsivällisyyttä koetellaan jo kamareissa.Lautakunta vakuuttaa olevansa kuitenkin luottavainen siihen, että lopulta itsekkäät motiivit jäävät taka-alalle ja sydän ja järki voittavat Lemilläkin.-Kunnan palveluksessa on vielä laadukasta joukkoa. Katsomalla asioita laajemmasta näkövinkkelistä avaa kangistunutta liikettä. Keskityttäköön hyviin asioihin ja lähdetään niistä käsin. Pyydetään anteeksi, jos on äkkipikaistuksissaan sanottu pahasti?-?siitä moni solmu aukeaa. Positiivinen meininkihän meillä on kokonaisuudessaan.LAUTAKUNTA muistuttaa, että päätösten valmistelu on aina vaativaa ja useamman vaihtoehdon selvittäminen välillä työlästä.-Yleensä erilaisia vaihtoehtoja tulisi valmistella, mutta ei aina, jos paras esitys on ilmeinen.Kaiken kaikkiaan Lemillä onnistuttiin tavoitteiden saavuttamisessa tarkastuslautakunnan mielestä viime vuonna tyydyttävästi tai hyvin.Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Lemillä on Osmo Pylkkö (kd.). Hän esittelee tarkastuslautakunnan työn tuloksia kunnanvaltuustolle ensi viikon maanantaina.

Holiday Clubin toimitusjohtaja Vesa Tengmanin mukaan markkinointihanke tekee maakunnan matkailusta menestystekijän. Matkailuyrittäjien torjuva asenne ja kritiikki syö pohjaa ainutlaatuiselta hankkeelta.

Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen poisti jäähalliasian esityslistalta ennen kaupunginhallituksen kokousta. Jääurheiluväen mielenosoitus teki tehtävänsä.

Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimus hyväksyttiin äänin 13-4. Etelä-Karjalan puolesta pidettiin ylistyspuheita.

Kaupunginjohtajan viran hakuaikaa päätettiin jatkaa. Epävirallisesti paikasta kiinnostuneita on useita.

Tanssityöläinen Minni Hirvonen on ollut liikkeessä 20 vuotta. Soolotanssi kertoo masennuksesta.

Kenen on vastuu, kysyivät valtuutetut? Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen sanoi yhtyvänsä suurelta osin esitettyyn kritiikkiin.

Anne Kotiharju LAPPEENRANTA. Vihreiden ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät haluavat teettää erityistilintarkastuksen Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöissä ja Fly Lappeenrannassa. Ryhmät jättivät asiasta valtuustoaloitteen maanantai-illan valtuustossa. Erityistilintarkastus koskisi vuosia 2008-2010.Kirjanpidon lisäksi selvitettäisiin, onko yhtiöissä toimittu hyvää hallintotapaa noudattaen ja onko toiminta ollut yhtiöiden hallitusten päätösten mukaista, vai onko ylitetty toimivaltuuksia.Myös luottamushenkilöiden vastuuta pitäisi selvittää. Aloitteen mukaan on tarkistettava, ovatko yhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat toimineet huolellisesti ja hyvän hallintotavan mukaisesti, sekä välttäneet liiallista riskinottoa.Lisäksi on katsottava, onko kaupungin omistajaohjaus toteutunut kaupungin konserniohjeiden mukaisesti ja onko kaupunginhallituksella ollut mahdollisuus osallistua omistajaohjauksen toteuttamiseen riittävästi.Aloitteessa todetaan, että julkisuudessa on tullut useaan otteeseen esille epäselvyyksiä ja epäilyksiä Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöistä sekä Fly Lappeenrannasta. Lisäksi valtuutetuilla on ollut vaikeuksia saada täsmällistä tietoa yhtiöiden toiminnasta, erityisesti toimitusjohtajan työsuhteen loputtua.Selvitys tarvitaan, jotta vellovasta keskustelusta päästään eteenpäin ja toiminnan oikeellisuus ja erilaiset vastuut paljastuvat.-Saataisiin tälle asialle viimein piste, kiteytti valtuutettu Virpi Junttila (vihr.).

Kaupunginteatterin rakentamista Ison-Kristiinan lisärakennukseen käsiteltiin kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa.Ison-Kristiinan omistajan kynnyskysymys laajennukselle on, lähteekö kaupunki kaavoittamaan keskustan ulkopuolisia kauppakeskuksia.Heli TiusanenLAPPEENRANTA. Kaupunginteatterin kohtaloa puitiin valtuuston infotilaisuudessa maanantaina. Kauppakeskus Ison-Kristiinan omistavan Cityconin edustajat esittelivät lisärakennukseen mahdollisesti sijoittuvan teatterin suunnitelmia sekä kustannusarvioita. Kaupunginvaltuutetut esittivät kysymyksiä teatterin johdolle sekä Cityconin edustajille.Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Jukka Posti toi tilaisuudessa esille, että Citycon pitää Lappeenrannan investoinnin kynnyskysymyksenä sitä, lähteekö kaupunki kehittämään keskustan ulkopuolisia kauppakeskuksia.-Mikäli keskustan ulkopuolelle rakennetaan suuria kauppakeskuksia, täytyy Cityconin hallituksen pohtia hyvin tarkkaan, lähdemmekö laajentamaan Isoa-Kristiinaa, Posti painottaa.Teatterin näkökulmasta sijoittuminen vilkkaalle markkinapaikalle olisi hyvä ratkaisu, tähdentää kaupunginteatterin johtaja Jari Juutinen.-Olen kyllästymiseen asti toistanut, että teatteri on toritaidetta. Se kuuluu sinne, missä ihmiset ovat.Kauppakeskukseen sijoittuva teatteri palvelisi myös asiakkaita ja synnyttäisi molemminpuolisia synenergiaetuja.-Kauppakeskuksessa vietetään aikaa vaikka ei tehtäisikään ostoksia. Sieltä haetaan elämyksiä, sanoo hankekehityspäällikkö Heikki Alen Cityconista. Nykyisessä Isossa-Kristiinassa käy vuosittain kaksi miljoonaa asiakasta. Uuteen kauppakeskukseen odotetaan neljää miljoonaa kävijää vuosittain. Vanhan teatterin saneeraaminen tulisi uuden rakentamista kalliimmaksi. Kaupungin rakennuttajapäällikön Erkki Suurosen mukaan vanha teatteri on moniongelmainen. Listalla on 27 määriteltyä korjausta vaativaa kohdetta.-Talotekniikka, sähkö sekä vesi- ja viemäri olisi rakennettava uudelleen, Suuronen listaa. Myös käsikäyttöinen, 30 vuotta vanha lavastetorni tulisi uusia. Pelkästään sen uusiminen maksaisi viisi miljoonaa euroa.Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen puolestaan muistutti, että peruskorjaaminen ei ole koskaan yhtä kustannustehokasta kuin uuden rakentaminen.-Koulujen peruskorjausten yhteydessä on käynyt ilmi, että vaikka korjaus on tehty, saattaa siitä huolimatta löytyä esimerkiksi kosteusvaurioita. Kukaan ei voi taata, että peruskorjaus onnistuu, täydensi Suuronen.Teatterin lavastamo sijoittuisi suunnitelmien mukaan Tullitien teollisuusalueelle. Lavastamon sijoittaminen eri paikkaan näyttämön kanssa ei Juutisen mukaan ole ongelma.-Lavastamon kanssa voidaan elää, vaikka se sijaitsisi eri paikassa. Hyviä kokemuksia vastaavasta tilanteesta on Hämeenlinnasta ja Tampereelta.KUVATEKSTIHeli BlåfieldKaupunginteatterin johtaja Jari Juutinen puolusti teatterin sijoittamista Ison-Kristiinan lisärakennukseen. TIla mahdollistaisi suuren näyttämön kokoisen harjoitustilan, minkä seurauksena harjoittelu olisi joustavampaa.Cityconin havainnekuva Isoon-Kristiinaan sijoittuvasta teatterista.Uuden teatterin aikatauluKaupunginhallitus käsittelee teatterin sijoittamista Ison-Kristiinan lisäosaan 6.6.2011.Kaupunginhallitus tekee päätöksen aiesuunnitelmasta 13.6.Investointipäätös sekä kaupungin että Cityconin puolelta tehdään joulukuussa 2011.Rakennus aloitetaan huhtikuussa 2012.Teatteri on käyttövalmis syksyllä 2014.Teatterin kustannusarvioTeatterin rakentaminen Ison-Kristiinan lisäosaan 14,5 miljoonaa euroa. Nykyisen teatterin peruskorjaus 15,7 miljoonaa euroa.Teatterin rakentaminen vapaudenaukiolle 18,7 miljoonaa euroa. Summiin on laskettu mukaan valtionavustus. Lavastamon peruskorjaus 700 000 euroa.

Janne Mälkiä aikoi lopettaa Suomen jääkiekkomaajoukkueen videovalmentajan tehtävät viime vuonna, mutta Jukka Jalonen sai valmennuspäällikön toisiin ajatuksiin. MM-kulta saanee Mälkiän jatkamaan ainakin ensi vuoden kotikisoihin asti.Heikki SairanenSIITÄ on jo kaksi viikkoa, mutta humu jatkuu yhä. Janne Mälkiä istuskelee kotisohvallaan. Kuusivuotias Thomas leikkii ulkona ja kaksivuotias Sara sisällä. Heli-vaimo puuhastelee niitä ja näitä. Suomi on juhlinut jääkiekon MM-kultaansa jo parin viikon ajan. Mestaruudesta on otettu irti kaikki mahdollinen. Juhlissa on ollut mukana myös lappeenrantalainen maajoukkueen videovalmentaja Janne Mälkiä. Kasvoilta paistaa jo lievä väsymys, mutta vielä yhden kerran Mälkiä aikoo osallistua kullan huuhdontaan. Sitten ajatukset maailmanmestaruudesta on saatava pois.Mestaruusjuhlat Mälkiä päättääkin arvokkaasti, kun tänään sunnuntaina Lappeenrannassa juhlitaan Leijonia ja MM-kisojen voittopokaalia Lappeenrannan jäähallissa. Eilen lauantaina juhlat olivat Imatralla.-Tämä juhla vielä ja sitten ne saavat riittää. Se mestaruus oli siinä, vuodesta 2003 A-maajoukkueen videovalmentajana toiminut Mälkiä, 33, sanoo.Juhlien jälkeen SaiPan valmennuspäällikkö Janne Mälkiä kääntää katseensa jo ensi kauteen. Vaikka kesä on vasta alussa, Mälkiä järjesteli viime viikolla alkaneen pienempien junioreiden kesäliigan, myöhemmin kesällä on tulossa pari kesäleiriä. Tuleva liigakausi vaatii valmisteluja.SAIPAN valmennuspäällikkö ja SaiPan liigajoukkueen valmennusryhmän jäsen ja Leijonien videokoordinaattori on yksi MM-kultamitalisteista. Kulta hivelee paljon, semminkin kun Mälkiä oli jo laittaa hanskat naulaan. Päävalmentaja Jukka Jalonen sai Mälkiän toisiin ajatuksiin.-Ilmoitin viime kauden aikana, että lopetan, mutta Jalonen halusi minun jatkavan ja sitten sopimusta sorvattiin sellaiseksi, ettei minun tarvitse olla mukana kaikissa turnauksissa.Jatkuva reissaaminen ei olisikaan ollut mahdollista. Valmennuspäällikön työssä työn ja vapaa-ajan raja on häilyvä, tai sitä ei ole ollenkaan. Ja kotona on vaimon lisäksi kaksi pientä lasta.-Kyllähän se teki pahaa viime vuonna, kun olin ainakin 150 päivää pois kotoa. Vaimolle ja lähipiirille pitää antaa iso kiitos. Vaatii paljon heiltä kaikilta, että saan tehdä työtä jääkiekon parissa.-Siksi täksi kaudeksi sopimus rustattiin sellaiseksi, ettei minun tarvinnut olla mukana jokaisessa turnauksessa.Maajoukkueen videovalmentajana Mälkiä on halukas jatkamaan ainakin ensi vuoden kotikisoihin asti. Mälkiä ei ole neuvotellut pestistä vielä kenenkään kanssa.-Vuosi sitten neuvoteltiin siihen tapaan, että jatkan vuoden kerrallaan, ja Jalosen kauden loppuun saakka.JANNE MÄLKIÄ tähtäsi nuorena miehenä jääkiekkoilijaksi. Myös ura perheen rakennusfirmassa kävi mielessä. Jää oli kuitenkin rakennustelineitä kestävämpi. Veri veti kaukaloon. Geenit taitavat olla sellaiset. Isä Jari Mälkiä pelasi SaiPassa SM-sarjaa ja veli Joonas voitti SaiPassa A-junioreiden mestaruuden vuonna 2001. Janne Mälkiä pelasi SaiPassa B-nuoriin asti.-Sen pitemmälle taidot eivät riittäneet.Valmentajana taidot ovat kantaneet jo pitkälle. Mälkiä muistaa, että kun pelaajaura ei ottanut alleen, hän mietti valmentamista. Kutsu maajoukkueen valmennusryhmään tuli vuonna 2003, kun hän opiskeli Vierumäellä liikunnanohjaajaksi erikoisalanaan jääkiekkovalmennus.-Raimo Summanen oli silloin maajoukkueen valmentaja ja Erkka Westerlund oli Vierumäellä töissä. Westerlund kysyi kiinnostaako minua tehtävä maajoukkueessa.Mälkiä kiitti ja kumarsi mahdollisuudesta, ja on kiitollinen, kun sai ammatin jääkiekosta. Vierumäki antoi hyvät eväät ja perustiedot. Valmentamista ei kuitenkaan opita koulunpenkillä, vaan käytännössä. Mälkiälle itselleen oppi on ollut parasta mahdollista viime vuosina.-Varmaan jotain on jäänyt käteen, kun olen saanut tehdä töitä monen huippuvalmentajan kanssa.Niinkin paljon, että voisit itsekin toimia joskus jonkun joukkueen päävalmentajana?-Kuvitellahan aina voi. Joskus voisi kyllä kokeilla, miten siivet kantavat päävalmentajana tai sitten vastuullisena apuvalmentajana, jos sellainen tilaisuus tulisi.MILLÄ EVÄILLÄ SaiPa saadaan mitalipeleihin? Mälkiän mielestä kaikki on mahdollista, ja kaikkea voi tapahtua. Sen osoitti Slovakian MM-turnauskin.-Kliseitähän nämä ovat, mutta totta silti joka sana. Se vaatii joukkueen ja myös kaikkien sen ympärillä olevien ihmisten sataprosenttisen sitoutumisen. Aivan kaikkien pienempienkin palasten pitää loksahtaa paikalleen. Kun kaikki saadaan sitoutumaan ja tekemään töitä yhdessä, kaikki on mahdollista.-Lappeenrannassa resurssit ovat muita paikkakuntia pienemmät, joten täällä pitää tehdä kaikki pienetkin asiat vielä paremmin, ja nimenomaan yhdessä.MM-kultajuhla järjestetään tänään sunnuntaina Lappeenrannan jäähallissa. Petteri Nokelainen, Janne Mälkiä ja MM-pysti ovat nähtävissä kello 16 alkaen.KUVATEKSTIMika StrandénLappeenrantalaisen Janne Mälkiän työelämä on täynnä jääkiekkoa. Työn ulkopuolella hänen elämässään perhe on tärkein.Janne Mälkiä on iso osa johtoryhmää ja valmennustiimiä. Hän tekee tärkeää työtä. Hän on erittäin ahkera ja tunnollinen kaveri, ja hyvin ammattitaitoinen. Meillä kemiat synkkaavat hyvin. Työ on näkymätöntä, kun muut huilaavat Janne tekee duunia. Joukkueessa häntä arvostetaan paljon. Hyvä joukkuepelaaja.Maajoukkueen päävalmentajaJukka JalonenJanne MälkiäSyntynyt 4.7.1977 Lappeenrannassa.Naimisissa, vaimo Heli ja lapset 2-vuotias Sara ja 6-vuotias Thomas.Jääkiekkovalmennukseen erikoistunut liikunnanohjaaja.Suomen jääkiekkomaajoukkueen videovalmentaja vuodesta 2003.SaiPan liigajoukkueen valmennusryhmän jäsen ja SaiPan valmennuspäällikkö.Ollut mukana jääkiekkomaajoukkueissa saavuttamassa olympiahopeaa, olympiapronssia, MM-kisoista yksi hopea ja kaksi pronssia ja MM-kulta.Harrastaa kuntokiekkoa pari kertaa viikossa talvella ja lenkkeilyä. Kesäisin golfaa, mutta se on lasten takia jäänyt todella vähälle.