Categories
Artikkelit

Teatterikesä

Teatterikesäjakautunut kahtiaTeatteri | Harrastajateattereiden kesä on mennyt hyvin, ammattiteattereiden kesä ei ihan yhtä hyvin. Edelliskesänä ammattilasteattereissa käytiin enemmän Imatralla ja Lappeenrannassa.Etelä-Karjalan kesäteatterikesä jätti ammattilaisten katsojatavoitteet vajaiksi.Teatteri Imatran Sormet liisterissä -näytelmän näki 6 095 katsojaa, kun tavoitteena oli 9 000. Esityksiä oli 35.Edelliskesien perusteella kävijätavoite oli kuitenkin realistinen. Kesän 2012 esityksissä kävi yli 9 000 ihmistä, kahden ja kolmen vuoden takaisina huippukesinä rutkasti enemmän.— Kyllä minä olen pettynyt kävijämäärään, odotin selkeästi enemmän, toteaa teatterinohjaaja Timo Rissanen.Kesäteattereilla on mennyt ristiriitaisesti ympäri Suomea, hän kertoo. Syitä Rissasen mukaan voi etsiä taloudellisesta tilanteesta, esityksen tyylilajeista, tai vaikka siitä, etteivät ihmiset välttämättä halua käydä samassa teatterissa joka kesä.Myös Lappeenrannan kesäteatterin Suomen Hevonen jäi hieman tavoitteestaan. Esityksen näki noin 8 548 maksanutta katsojaa, tavoitteena oli 8 800.— Toki olisin toivonut enemmän katsojia, kyseessä oli kuitenkin hyvinkin perinteinen näytelmä. Haaveilin ehkä noin tuhannesta katsojasta enemmän, toteaa tuottaja Sanna Kemppainen.Esityksiä oli 33. Viime kesänä katsojia oli 8 600, mutta peruutuksen takia näytöksiä oli tänä vuonna 29.Harrastajateattereiden kesä meni vähintään kohtuuhyvin.Joutsenolaisen Aholan nuorisoseuran Rajaralli-näytelmän näki 4 388 ihmistä. Aiempina vuosina on liikuttu 3 000—3 500 katsojassa, kertoo nuorisoseuran puheenjohtaja Ville Suhonen.Suomenniemen nuorisoseuran Kätkäläinen ja musta koira -näytelmän näki noin 2 370 katsojaa, ja iso osa esityksistä myytiin loppuun, kertoo puheenjohtaja Kalevi Arnell.Irti -teatterin Ronja ja ryövärintytär -näytelmä keräsi 2 074 katsojaa.— Meillä käy yleensä noin 2 000 katsojaa per kesä. Tänä vuonna katsojia tuli aiempaa enemmän Etelä-Karjalan ulkopuolelta, kertoo ohjaaja Sami Sivonen.Parikkalassa Mikkis-teatterin Peräkylän profeetta keräsi noin 1 500 katsojaa, 300 edelliskesää enemmän. Parikan Päreiden Kirkkoväärtin kolmas kortti veti noin 1 800 ihmistä, kun tavoitteena oli 2 000 katsojaa.Ruokolahdella Tarkkolan nuorisoseuran Taistelevat koppelot keräsi yli 1 200 katsojaa. Odotukset ylittyivät myös siellä.Näin muuallaMikkelin Teatterin kesäteatterin Vaimoke-näytelmän näki 16 828 ihmistä. Näytöksiä oli 32.Pyynikin kesäteatteri esittää toista kesää musiikkifarssia Kuuma kesä ´85. Sen 116 esityksessä on toistaiseksi käynyt 86 883 katsojaa.Heinolan kesäteatterin Diivat -näytelmä keräsi epävirallisten tietojen mukaan noin 28 000 katsojaa. Näytöksiä oli 40.Kouvolalaisen Korvenkylän kesäteatterin Heinähattu, Vilttitossu ja Pamela-täti tavoitti hieman yli 7 000 katsojaa. Näytöksiä oli 16.



Categories
Artikkelit

Kotkaniemen venäläisostajat ovat huhua

Luumäki | Kesäkohussa presidentti Svinhufvudin koti uhkasi joutua oligarkille. Museovirasto kiistää myyntiaikeet. Konkreettisia ostajiakaan ei ole näkynyt.Riitta Uosukainen kuittaa puheet Kotkaniemen venäläisistä ostajista huhupuheina. Valtioneuvos Uosukainen on P.E. Svinhufvudin muistosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja.- Näinhän kansa puhuu, mutta ei kukaan mitään tarjouksia ole tehnyt. Ei tässä ole mitään konkreettista ainakaan minun tietääkseni.Uosukainen korostaa, ettei Luumäellä sijaitsevaa presidentin kotitaloa olla myymässä venäläisille. Toki mahdolliset venäläisostajat pitää ottaa huomioon, jos rakennuksia joskus pannaan myyntiin.Tuore Kotkaniemi-kohu käynnistyi torstaina, kun Ilta-Sanomat kertoi kannessaan kulttuuriskandaalista: ”Valtio aikoo myydä Svinhufvudin kodin.” Seuraavan päivän Iltalehti oli jo huolissaan venäläisostajista. Tämän jälkeen aihetta on käsitelty laajasti etenkin iltapäivälehdissä.Konkreettista uhkaa on silti vaikea löytää. Luumäen Kotkaniemestä kiinnostuneista venäläisistä ostajatahoista ei tunnu olevan tietoa kenelläkään. Museovirasto kiistää, että Kotkaniemi edes olisi myynnissä.Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet näkee Kotkaniemi-jutuissa mätäkuisia aineksia. Hän sanoo, etteivät venäläisten tai liikemies Vesa Keskisen tarjoamat suuretkaan summat ratkaise kartanon tulevaa isännyyttä.Kostetin mukaan parin viikon kuluttua perustettava Kotkaniemi-säätiö on piikkipaikalla kartanon omistajaksi.Uhkaa venäläisistä on julkisuudessa pitänyt esillä muun muassa P.E. Svinhufvudin muistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jyrki Vesikansa.- Joku venäläinen oligarkki saattaisi maksaa tästä kaikesta aika paljon. Ellei valtiovalta suostu ehdotukseemme, Kotkaniemi menee varmaankin huutokauppaan, Vesikansa sanoi Talouselämässä kesäkuussa.Perjantain Iltalehdessä Vesikansa toisti saman huolen.Etelä-Saimaalle Vesikansa kuvaa venäläisomistajia äärimmäiseksi uhkakuvaksi. Hänen ensisijainen toiveensa on, että rahoitus järjestyy ja uusi Kotkaniemi-säätiö voi ryhtyä pyörittämään museota.Jos säätiö ei pysty ottamaan rakennusta itselleen, vaarana on Vesikansan mukaan Kotkaniemen joutuminen valtion Senaatti-kiinteistöjen omistukseen. Vesikansa muistuttaa, että Senaatti-kiinteistöjen tehtävä on tuottaa valtiolle rahaa. Niinpä on mahdollista, että Kotkaniemi joutuu samalle myyntilistalle kuin esimerkiksi kymmenet rautatieasemat aiemmin. Siinä tapauksissa venäläisten rahamiesten tarjouksista voi olla mahdotonta kieltäytyä.- Kyllä Kotkaniemi pitäisi säilyttää Suomen kansan julkisessa omistuksessa, jotta suomalaiset pääsevät käymään siellä vapaasti, Vesikansa sanoo.Valtio osti Kotkaniemen Svinhufvudien suvulta vuosituhannen vaihteessa. Myös silloin oli esillä paikan joutuminen venäläisten käsiin, jos valtio ei tule ja pelasta.Jyrki Vesikansa, onko tilanne se, että venäläiskorttia vilauttelemalla haetaan huomiota historiallisen aarteen isänmaalliseen puolustamiseen?- Voi sen näinkin sanoa, mutta kuten Paasikivi sanoi tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Tässäkin kannattaa ottaa esiin paitsi toiveikkaita vaihtoehtoja myös se, miten huonoimmassa mahdollisessa tapauksessa käy.- Emme me tässä venäläisillä pelottele, mutta haluamme korostaa, että tässä on huonojakin vaihtoehtoja, jos ei tehdä hyviä päätöksiä.Valtioneuvos Uosukainen ei pidä sopivana, että venäläisten ostajien uhkalla käytäisiin julkisuuspeliä.- Tämä on niin vakava asia, että tässä ei mikään taho saa uhkailla millään lailla. Tämä on vakava kysymys ja tämä on sivistyskysymys ja tämä on valtiohistoriamme kannalta merkittävä asia.Kotkaniemi-kohuKotkaniemen ”myyntiuhka” ei ole uunituore ilmiö. Torstain Ilta-Sanomien uutinen perustui jo toukokuussa valmistuneeseen opetus- ja kulttuuriministeriön muistioon, jossa se luokittelee Museoviraston omistamia kohteita kulttuurihistoriallisten arvojen mukaan.Käytännössä sama uutinen julkaistiin esimerkiksi Talouselämässä jo juhannuksen alla.Maanantaina Museovirasto ilmoitti, ettei Kotkaniemi ole myynnissä. Myöskään muistiossa esitetyt arviot kohteiden arvosta eivät ole myyntihintoja.


Categories
Artikkelit

Henkistä lähiruokaa

Kaupunkifestivaali. 22. Linnoituksen yö on keitetty kasaan lähestulkoon oman paikkakunnan tekijöillä. Katsottavan ohjelman lisäksi kaupunkilaisia usutetaan työpajoihin tekemään.


Categories
Artikkelit

Luumäki esittää valituksia hylättäväksi

MATTI RIIHELÄLUUMÄKI. Hallinto-oikeuteen lähetetyt Luumäen kunnanvaltuuston kaukolämpöratkaisua koskevat valitukset pitäisi Luumäen kunnanhallituksen mielestä hylätä. Valtuuston kesäkuisesta ratkaisusta tehtiin hallinto-oikeuteen kaksi valitusta, joista toisessa oli yksi ja toisessa useita allekirjoittajia.Maanantai-iltana kokoontuneen kunnanhallituksen mielestä kummassakaan valituksessa ei vedottu laillisuusperusteisiin, vaan perusteena oli päätöksen tarkoituksenmukaisuus.Valtuuston päätös koski kaukolämmön tuotantotavan valintaa kahden peruslinjauksen välillä. Hallituksen mukaan vaihtoehtoja vertailtiin tasapuolisesti rinnakkain. Sen mielestä päätöksenteolle oli riittävät perusteet.Valtuusto valitsi äänestyksen jälkeen vaihtoehdon, jolla kunta hankkisi kaukolämmön Taavetissa toimivalta J.M.Huber Oy:ltä. Yhtiöllä syntyy tuotannossaan hukkalämpöä, jota voidaan hyödyntää kaukolämpönä.Kakkoseksi jäi vaihtoehto, jossa kunta olisi tuottanut kaukolämmön haketta polttoaineena käyttävällä omalla laitoksella. Hallinto-oikeuteen valittaneet olivat hakkeella tuotetun lämmön kannalla.KUNNANHALLITUS pyytää, että Kouvolan hallinto-oikeus käsittelisi asian kiireellisenä ja ottaisi kantaa päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen siksi ajaksi, kun valitus on hallinto-oikeuden käsittelyssä.Hallitus huomautti, että päätöksen lainvoimaistumisen lykkäytyminen siirtää edullisemman kaukolämmön käytön aloittamista. Kunta on laskenut, että edullisemmasta kaukolämmöstä syntyisi kunnalle noin 200?000 euron kustannussäästö vuodessa. Nykyisin kunta käyttää kaukolämmön tuottamiseen maakaasua.



Categories
Artikkelit

Ongintaa ja juhlakakkuja

Monitoiminainen | Lemin maaseutunaisten Terttu Rossilla ei ole pulaa tekemisestä.Nuorena tyttönä Terttu Rossilla oli vaikeuksia päättää, mikä hänestä tulee – keittäjä, ompelija vai leipuri. Lopulta hänestä tuli näitä kaikkea.Rossi on kotoisin Lemiltä, mutta ompeluala vei hänet 16 vuodeksi pois, ensin Lahteen ja sitten Tampereelle. Kun lapset syntyivät ja ruoanlaitto alkoi kiinnostaa enemmän kuin kaavojen teko, päätti hän muuttaa takaisin kotipaikkakunnalleen.Samalla aukesi mahdollisuus seuraavaan unelma-ammattiin, kun kouluissa tarjottiin sijaisuuksia keittäjille. Viimeiset 13 vuotta Rossi on työskennellyt vakituisesti Lemin koulukeskuksen keittäjänä.Leipomistakin riittää, sillä Rossi vetää Lemin maaseutunaisten pitopalvelua. Vapaa-aikaa ei juuri ole, mutta se ei haittaa. Pitopalvelun vetäminen on edelleen mukavaa hommaa, 24 vuoden jälkeenkin.Pitopalvelunsa kanssa Rossi huolehtii monien tapahtumien ruokapuolesta.-Olemme tarjonneet syötävää esimerkiksi häissä, maaseutumarkkinoilla ja musiikkijuhlilla. Yhdessä tekeminen ja muonitukset antavat hirveän paljon.Rossi on myös Lemin maaseutunaisten puheenjohtaja. Pestiä hän on hoitanut kolme vuotta, ja yhdistykseen hän on kuulunut vuodesta 1986.Maaseutunaiset järjestävät vuosittain mato-ongintakisan sekä Impin iltakävelyn. Täysin vakavia tapahtumat eivät ole.-Mato-ongintakilpailussa saa palkinnon pienimmästä kalasta ja siitä, etteivät kalat nykäise kertaakaan siimaa, Rossi naurahtaa.Yhdistykseen kaivattaisiin mukaan uusia nuoria naisia. Rossi onkin pohtinut, että jos uusia jäseniä tulisi, voisi hän muutaman vuoden päästä jäädä pois. Ikä alkaa hiljalleen painaa, eikä enää jaksa niin paljon kuin nuorempana.Vakityönsä, yhdistyksen puheenjohtajuuden ja pitopalvelun lisäksi Rossi on ollut mukana Lemin seurakunnan luottamustoimissa parikymmentä vuotta. Kirkossa hän käy satunnaisesti, sillä hän pitää uskontoa henkilökohtaisena asiana.-Rukoilen silloin kun huvittaa, vaikka leipoessa. En tarvitse kirkkoa rukoiluun.Kotiseuturakkaus on vain vahvistunut muualla vietettyjen vuosien aikana. Ihmiset ovat Etelä-Karjalassa avoimempia kuin Hämeessä, ja Lemi sijaitsee mukavasti maaseudulla lähellä kaupunkia. Rossi kiitteleekin Lemiä vireäksi kunnaksi, jossa riittää talkoohenkeä.Työteliäälle ihmiselle useat aikaa vaativat tehtävät eivät tuota ongelmia. Kun Rossi tahtoo lomailla, hän lähtee pois kotoa.-Jos jäisin kotiin, joku tulisi aina kyselemään, voisinko tehdä kakun juhlia varten, Rossi nauraa.Terttu RossiToimii Lemin maaseutunaisten puheenjohtajana ja vetää maaseutunaisten pitopalvelua.Työskentelee Lemin koulukeskuksessa keittäjänä. Aiemmin toimi ompelijana Lahdessa ja Tampereella.60-vuotias. Ollut naimisissa 33 vuotta. Perheessä aviomiehen lisäksi kolme lasta ja viisi lastenlasta.Asunut Lemillä suurimman osan elämästään.


Categories
Artikkelit

Kuun loppu näyttää kenelle riittää töitä

Lappeenranta | Parocin tehtaan työntekijöille selviää kuun loppuun mennessä, kenen työsuhde jatkuu helmikuun yli. Yhtiön passiivisuus on jarruttanut Lappeenrannan kaupungin tukitoimia.Parocin Lappeenrannan tehtaan ensimmäiset irtisanomiset ilmoitetaan elokuun lopussa. Ensimmäisten 80 irtisanotun työsuhde loppuu ensi vuoden alkupuolella. Toimihenkilöiden pääluottamusmiehen Jyrki Maarasen mukaan jotkut ovat jo lähteneet. — Jotkut ovat työllistyneet uusissa paikoissa, niin toimihenkilö- kuin työntekijäpuolellakin. Kaikki odottavat elokuun loppua. Silloin nähdään, kuka saa jäädä ja kuka ei.Pääluottamusmies Esa Hyvärin mukaan muutamat työntekijät ovat myös tehneet opintovapaasopimuksia ja aloittaneet opiskelun. Lappeenrannan kaupunki valmistelee tukitoimia irtisanotuille, mutta asiat ovat edenneet kesän aikana hitaasti.— Pallo on tällä hetkellä enemmän ELY-keskuksella. Ollemme myös odottaneet, onko työ- ja elinkeino-ministeriö ryhtymässä mihinkään toimenpiteisiin, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski.Kaupunki odottaa yhä tietoja Parocin tarjoamasta tukipaketista.— Meillä on kokemusta esimerkiksi UPM:n vaneritehtaan lakkauttamisesta. UPM teki hyvin selvät pelisäännöt, että minkälaisella paketilla he olivat tässä mukana. Parocilta ei ole saatu vielä mitään tällaista ilmoitusta. Odottelemme, että Paroc kertoo joitakin summia. Sillä tavalla voitaisiin käynnistää toimenpiteitä. Vastuu niistä olisi sitten Wirma Lappeenrannalla.Korkiakosken mukaan kaupunki on valmis toimimaan nopeasti, mutta tarvitsee toimiinsa rahoituksen esimerkiksi valtiolta.— Aikataulu ja yrityksen passiivisuus ovat yllättäneet meidät tässä asiassa. Parocin muissa toimipisteissä avautuu työpaikkoja sadalle irtisanotulle. Yhtiön Suomen tehtaat sijaitsevat Paraisissa ja Oulussa. Toimitusjohtaja Kari Lehtisen mukaan jotkut työntekijät ovat jo ilmaisseet halukkuutensa muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Lehtinen kuitenkin myöntää, että elämäntilanteista johtuen se ei ole kaikille mahdollista.Paroc panostaa rahallisesti työntekijöiden uudelleen työllistämiseen muissa tehtaissa ja yhtiön ulkopuolella.— Autamme työpaikkansa menettäviä henkilöitä ja heidän perheitään muuttamaan toisille Paroc-paikkakunnille. Tarjoamme työnhakuvalmennusta kaikille työpaikkansa menettäville. Tuemme myös yrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä.Yhtiö ei kuitenkaan halua käsitellä työllistymistoimiin varattua summaa julkisuudessa Luottamusmies Maarasen mielestä Paroc voisi tukea työntekijöitä enemmänkin.— Ainahan rahaa ja avustuksia saisi tarjota enemmän. Etenkin tällaisessa maailmantilanteessa, kun työpaikat ovat muutenkin kortilla. Yrittäjiä tuetaan, mutta tuskin siihen lähteviä montaa on.Aikataulu ja yrityksen passiivisuus ovat yllättäneet meidät tässä asiassa. Kari KorkiakoskiEnää pari vuottaKivivillaeristeitä valmistava tehdas työllistää noin 250 henkilöä.Yhtiö aloitti yt-neuvottelut Lappeenrannan tehtaan tulevaisuudesta maaliskuun alussa, sillä tontin vuokrasopimus päättyy vuonna 2019.Toukokuussa yhtiö kertoi tehtaan lakkauttamisesta.Tontin omistava Nordkalk aikoo laajentaa kaivostoimintaansa tehtaan alueelle.Yhtiö ilmoittaa ensimmäiset irtisanomiset elokuussa, seuraavat todennäköisesti vuonna 2015.


Categories
Artikkelit

Työtä surun keskellä

Seurakuntamestarin työ on tasapainottelua viherrakentamisen ja surevien ihmisten huomioimisen välillä.Luut ovat haudankaivajille arkea. Lappeenrannan seurakuntayhtymässä haudan koskemattomuusaika on 25 vuotta.Vasta sen jälkeen syvyyshautaan voidaan haudata uusi vainaja, jolloin aiemman vainajan jäännöksiin joudutaan koskemaan.25 vuotta on Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakuntamestarin Matti Puumalaisen mielestä tarpeeksi.— Sieltä ei tule sen jälkeen kuin luita ja jotain hitaasti maatuvia arkun metalliosia. Kappelissa istuessa ei tule ajatelleeksi, kuinka paljosta sekä suntiona että puutarhurina toimivat työntekijät huolehtivat.Aamulla vuorossa oleva suntio tuo kasan hiekkaa omaisten heitettäviksi. Sen pitää olla eri hiekkaa kuin kaivettu maa.Haudan ympärillä on lankut ja se on tuettu. Vähintään 1,5 metriä syvän haudan reunojen pitää kestää 700—800 kilon paino, kun kuusi kantajaa, arkku ja vainaja asettuvat ympärille. Suntio valvoo, että ihmiset kulkevat lankkujen päällä.— Maa vieressä voi pettää.Hän myös auttaa, jos joku kantajista uupuu tai ei surultaan kykene hoitamaan tehtäväänsä.Vanhat haudat ovat erityisen haastavia. Hautapaikkaa mitataan ja tutkitaan kirjanpidoista ja kartasta.Jonain vuosina kevät on tullut niin rytinällä, että avoimista haudoista on joutunut pumppaamaan sulamisvesiä pois.Kaikki ei mene aina nappiin, mikä voi tuntua surevista ihmisistä pahalta. Sen Puumalainen ymmärtää täysin.— Viime kesä oli märkä. Kun yksi hauta peitettiin, 30 korjattiin.Omaiset kyselevät välillä, särjetäänkö arkut, kun maata tiivistetään. Puumalainen vakuuttaa, että niin ei tapahdu missään nimessä.— Hauta tiivistetään vasta, kun hauta on täytetty maan pintaan asti.Seurakuntamestarin työ on Puumalaisen mukaan kahtiajakoista.— Haastavuus on siinä, että likaisista ja fyysisistä töistä pitää lyhyellä varoitusajalla olla hillitysti ja siistinä hautaussuntiona.Siunauksessa pitää pitää pokka, vaikka hautajaisvieraana olisi vanha koulukaveri ja kurkkua sattuisi. Pahinta on, kun pieni lapsi on menettänyt yllättäen toisen vanhempansa.— Tämä opettaa suhteuttamaan asioita, että mikä on iso ja mikä pikkujuttu.