Kuukausi: elokuu 2013

Väki nautti Linnoituksen yöstä isolla joukolla mutta rauhallisesti.Linnoituksen yön kovin meno oli kesäteatterin lavalla. Yleisö ryhtyi heti rytmikkääseen taputukseen, kun lappeenrantalaisnuorten breikkiä, räppäystä ja muuta katumeininkiä yhdistelevä show alkoi.Rauhallisempaa tunnelmaa oli Vihreässä makasiinissa, jossa esimerkiksi lappeenrantalaisduon Minna Mänttärin ja Seppo Äikkään konsertti veti vanhan varastorakennuksen täyteen.Tänä vuonna Linnoituksen yön ohjelma oli aiempaa paikallisempi. Ilmaiset esitykset näyttivät kiinnostavan kaupunkilaisia kiitettävästi.Illan hämärtyessä Katariinantori alkoi kuhista ihmisistä Lappeenranta big band -orkesterin soittaessa.Käsilläkin pääsi tekemään. Etelä-Karjalan taiteilijaseura veti grafiikkatyöpajaa lapsille ja myöhemmin illalla aikuisille. Vastaavaa ei ole ennen järjestetty.— Väkeä on käynyt. Olemme tosi iloisia, että täällä oli lapsiakin varmaan 50, taiteilija Ulla-Kaija Lammi toteaa.Alkuilta sujui sekä poliisin että ensiapuhenkilöstön mukaan rauhallisesti. Tänäkin vuonna järjestyksenvalvojat vahtivat, ettei alueelle tuotu omia alkoholijuomia.Ensiavussa korjailtiin lähinnä nirhaumia ja haavoja. Ensiapupäivystysvastaava Marketta Hagmanin mukaan mukulakadut ovat hankalia etenkin vanhuksille ja lapsille.— Porukkaa on liikkeellä, mutta ei ole yhtä ainutta häiriökäyttäytyjää ollut tähän mennessä, poliisin kenttäjohtaja Matti Hirvonen kommentoi puoli kymmeneltä illalla.— Jos näin jatkuu, niin se on hienoa, että kansa osaa juhlia ilman poliisia ja pelastuslaitosta.

Pyörätuolilla ei aina pääse kadun yli tai pankkiautomaatille. Lappeenrannan esteettömyys on kuitenkin parantunut.Lappeenranta on täynnä inhottavaa mukulaa, korkeita kynnyksiä ja jyrkkiä mäkiä.— En pärjää täällä pyörätuolilla millään, mutta tällä pärjään aika hyvin, Sirkku Perttula toteaa sähkömoponsa selässä.Kierros kaupungilla alkaa matkailuneuvonnan edestä Valtakadulla. Kynnys on niin iso, ettei sisään pääse.— Olen antanut palautetta, mutta mitään ei ole tapahtunut, kaupungin vammaisneuvoston jäsenenä toimiva Perttula toteaa.Raatimiehenkadun ja Koulukadun risteyksessä on vaaksan korkuinen kadunreuna. Reunojen ongelmallisuus on todettu ydinkeskustan esteettömyyssuunnitelmassakin.Kiveysten teko on tarkkaa. Perttulan mukaan 30–40 millin reuna on sopiva. Sitä korkeammasta ei pyörätuolilla pääse, ja sitä matalampaa näkövammaisen on vaikea havaita valkoisella kepillä.Perttula kulkee näppärästi Kauppakadulle Ainonkadun risteykseen, joka on hiljattain kunnostettu. Katu on niin tasainen, ettei näkövammainen voi tietää, missä autotie alkaa.Pyörätuolilla tie satamasta keskustaan on hankala. Sähkömopo kiipeää jyrkkää Kirkkokatua, mutta pyörätuolilla ylös ei pääse.— En tuosta aja, teen lenkin tuolta, Perttula toteaa, kun taas tulee kiveys eteen.Esteettömyys on Perttulan mukaan parantunut, vaikka petrattavaa on. Hyviä esimerkkejä ovat Gallerian ja Armadan kauppakeskukset.— Armadan ovi oli pitkään ongelma, mutta nyt kun posti tuli alas, eteen tuli hyvät luiskat.Eteenpäin on menty myös kaupungin suunnitteluinsinöörin, esteettömyysasiamiehen Mauri Backmanin mielestä.— Jos vertaa kymmenen vuotta taaksepäin, niin ei suunnittelussa erikseen mietitty esteettömyyttä. Tänä päivänä se on joka asiassa esillä.Backman muistuttaa, että esteettömyys palvelee kaikkia, kuten vanhuksia ja lastenvaunujen kanssa liikkuvia.Heikoin lenkki on hänen mukaansa rakentamisvaihe, jossa ei aina ymmärretä esimerkiksi sitä, miten tarkkaa reunakiveyksen korkeus on. Kaupunki ei voi myöskään käskeä yksityisiä palveluntarjoajia parantamaan sisäänkäyntejään.Perttula toivoisi, että joka projektiin otettaisiin mukaan henkilö, joka valvoisi esteettömyyttä. Hän on ollut valvomassa esimerkiksi satamatorin uudistusta. Torille meinasi tulla hankalaa röpelökiveystä.— Menin niille suunnittelijoille puhumaan kaupungintalolle ja sanoin, että sellaista ette saa tehdä. Siitä tuli sitten todella sileä.Hän kritisoi, ettei kaupunki ota aina esteettömyyttä yhtä tosissaan.

JOUTSENO. Entisen vastaanottokeskuksen ikkunoita ja ovia on rikottu heinäkuun alusta saakka. Tekijöitä ei ole saatu kiinni.

Välillä Ruotsille, välillä Venäjälle kuulunut tie juhlistaa museotiepäivää jo 17. kerran.

Joutsenolaisen Kultsu FC:n ja lemiläisen Kotajärven Pallon kohtaamisessa oli hyvää paikallisottelumeininkiä. Kultsu oli kentällä KoPaa tehokkaampi ja otti voiton 4—1 (2—0).Paavo Ahola vei Kultsun johtoon ja teki ottelussa rangaistuspotkusta toisenkin maalin. Tuomas Tervo ja Antti Heinonen vastasivat joutsenolaisten kahdesta muusta onnistumisesta.— Meillä oli peli hallussa ottelun alussa ja toisen puoliajan alkupuolen osalta. Pelillisesti ottelu ei ollut hyvä kummaltakaan joukkueelta, Kultsun valmentaja Arto Valtonen totesi.— Kun olimme 4—0-johdossa, kaveri sai tehtyä kavennuksen meidän syöttövirheestämme. Sen jälkeen Kotajärvi pommitti aika kovaa. Lemiläiset jaksoivat yllättävänkin hyvin painaa ihan loppuun asti. Voiton ansiosta Kultsu kiipesi kohti jalkapallon Kaakkois-Suomen kolmosen kärkikaksikkoa Savilahden Urheilijoita ja Mikkelin Kissoja.Joutsenon ja Lemin joukkueiden hellevääntö näkyi myös lipunmyynnissä.— Hyvin oli porukkaa katsomassa, tälle sarjatasolle, Valtonen sanoi.Loppunumerot eivät lämmittäneet KoPaa, jolla oli alla kaksi peräkkäistä voittoa. Joukkueen otteisiin valmentaja Teppo Turunen oli kyllä tyytyväinen.— Tuollaisella pelillä taistelemme sarjapaikasta aivan täysillä, Turunen sanoi.Turusta kismitti erityisesti avausjakson lopulla syntynyt 2—0-maali, jossa sivurajaheitto nikattiin KoPan verkkoon.— Maalivahtimme oletti pallon menevän jonnekin ohi ja katseli vain, vaikka olisi ehtinyt ottaa sen moneen kertaan käteen. Myös rangaistuspotkuun johtanut tilanne harmitti Turusta.— (Pertti) Rytinki ei omasta mielestään tietenkään filmannut, mutta meidän mielestämme lensi ihan itsekseen ilmaan. Ei siinä ollut edes kontaktia. Tuomari vihelsi pilkun ja siitä maali. KoPa oli Joutsenossa laajalla miehistöllä ja sai voimaa kentälle vaihtopenkiltäkin. Toista otteluaan KoPassa pelannut Joonas Metiäinen onnistui jälleen, kun hän kavensi tilanteeksi 4—1.— Hallitsimme viimeistä puolta tuntia ihan täydellisesti. Meillä oli paikat vaikka tasoitukseen asti. Harmittamaan jäi, Turunen totesi.

Päiväkodit | Päiväkotien arki on käynnistymässä kesän jälkeen. Vain yksittäisiä hoitopaikkoja on vapaana sekä Lappeenrannassa että Imatralla.Lappeenrannan päiväkotien toiminta käynnistyi viime viikolla. Lapset saapuvat päiväkoteihin pikkuhiljaa, ja monet ovat vielä lomalla. Esiopetus alkaa vasta ensi viikolla.—On lapsen edun mukaista, että kaikki eivät tule yhtä aikaa hoitoon, kertoo Lappeenrannan varhaiskasvatuspäällikköä sijaistava Helena Vihavainen.Hänen mukaansa tutustuminen päiväkotiin hieman pienemmässä ryhmässä on lapselle äärimmäisen tärkeää. Tavoitteena on saada hyvä alku lapsen hoitopolulle.—Päivähoidon aloittaminen on pienelle lapselle sekä perheelle iso asia.Hoitopaikat ovat loppumassa monesta Lappeenrannan päiväkodista kesken.—Pääsääntöisesti kaikki paikat ovat täynnä, Sammonlahden päiväkodinjohtajana toimiva Vihavainen kertoo.Suurimmat ryhmät ovat Lappeen päiväkodissa sekä Peltolassa. Yksityisistä päiväkodeista Armilankadun Tirikka on melkein täynnä, Rakuunamäen Örebro taas kahta paikkaa vaille täynnä.Imatran tilanne on hyvin samankaltainen. Vain satunnaisia hajapaikkoja on vapaana.—Elokuun alussa tuli uusi hakemusten rykelmä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki pystytään sijoittamaan, Imatran kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelujen päällikkö Minna Karvinen sanoo.Kunnilla on velvollisuus järjestää lapselle hoitopaikka kahdessa viikossa, jos lapsi tarvitsee päiväkotipaikkaa vanhemman äkillisen työnsaannin tai opiskelun takia. Tavallisesti hakemus täytyy jättää neljä kuukautta aikaisemmin, ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan.Perheiden ensisijaisia toiveita hoitopaikoista ei pystytä aina täyttämään.—Esimerkiksi Ruoholammen alueelle muuttaa paljon lapsiperheitä, mutta Lappeen päiväkoti on täynnä.Lastenhoitajien saatavuus Lappeenrannan päiväkodeissa ei näytä Vihavaisen mukaan huonolta, mutta pätevistä lastentarhanopettajista on pulaa.—Rekrytointi on vielä jonkin verran kesken, Vihavainen sanoo.Pienimmät tahdotaan perhepäivähoitoonSavonkadun ryhmäperhepäivähoidon lapset saivat nauttia viimeisistä hellepäivistä grillailun merkeissä. Normaalisti Lappeenrannan Savonkadulla on hoidossa 12 lasta, mutta keskiviikkona osa oli vielä lomalla.— Liikumme ja retkeilemme todella paljon, eilenkin kävimme torilla. Ryhmiksen kanssa on mahdollista käydä eri paikoissa, eikä pysyä vain omissa tiloissa, kertoo yksi Savonkadun kolmesta lastenhoitajasta, Piia Valtonen.Ryhmään on tulossa tänä syksynä neljä uutta lasta. Valtosen mukaan yksi ryhmiksen eduista on se, että vanhempien kanssa kerkeää jutella paljon. Yhteistyö on tiivistä, ja hoitajat tuntevat jokaisen lapsen hyvin.— Vanhemmat ovat sanoneet, että miten onni on, kun on saanut lapsen ryhmikseen, Valtonen kertoo.Hän kuvaa päivähoidon toimintaa kodinomaiseksi. Esimerkiksi kaupassakäynti ja ruoanlaitto hoidetaan yhdessä.Varsinkin pienimmät lapset halutaan päiväkotia mieluummin usein perhepäivähoitoon. Suosio on pysynyt vakaana, mutta kunnallisia perhepäivähoitopaikkoja ei kaikille halukkaille riitä.— Yksityisellä puolella paikkoja on vielä vapaana joillain alueilla, kertoo Lappeenrannan perhepäivähoidon ohjaaja Anne Kouvo-Suutari.Monet perhepäivähoitajista ovat jääneet viime vuosina eläkkeelle, ja sitä mukaa hoitopaikatkin ovat vähentyneet.— Onneksi viimeisen parin vuoden aikana väheneminen on saatu pysäytettyä, Kouvo-Suutari sanoo.Lappeenrannan alueella perhepäivähoidossa on tällä haavaa noin 230 lasta. Ryhmäperhepäivähoidossa paikkoja on yhteensä noin 100.

KysymyksetMillä juoppoputkasta pääsee kotiin?Lappeenrannasta on kuskattu juoppoja Imatran putkaan jo puolentoista vuoden ajan. Remontin takia siirretty putka tuo lisää kilometrejä niin poliiseille kuin putkaan joutuneillekin. Juoppoputkasta heräävälle aamun kotimatka voi tulla yllätyksenä.Etelä-Karjalan poliisilaitoksen ylikomisario Ilkka Pöyhiä, miten juoppoputkasta heränneet matkaavat koteihinsa?-Pääsääntöisesti annamme matkalipun, ja putkasta heränneet tulevat julkisilla kulkuneuvoilla. Ohjeen mukaan heille pitää järjestää paluukuljetus, se on velvollisuus. Täytyy olla hyvin poikkeustapaus, että voidaan joku tuoda meidän autollamme.Miten paljon matkalippuja käytetään? -Kyllä mahdollisuutta käytetään, jonkin verran niitä on.Käykö lippu sekä junaan että linja-autoon?-Pääsääntöisesti linja-autoon. Junaa käytetään poikkeustapauksissa, esimerkiksi juhlapyhänä, jos linja-autot eivät kulje.Onko yhteiskunnan tehtävä maksaa ilmaisia bussilippuja putkaan joutuneille?-Siitä on käyty kovasti keskustelua ympäri valtakuntaa. Kotiutuminen pitää järjestää, tavalla tai toisella. Jos asiaa ajattelee näin poliisina, niin jos bussilippuja ei makseta, mihin se johtaa? Pahimmassa tapauksessa he jäävät vain pyörimään vieraalle paikkakunnalle.

Lappeenrannan kaupungin ja yliopiston nimikkohunajat maistuvat, tuoksuvat ja näyttävät erilaisilta.

Keskustan pyörätiet ovat sekavammat kuin keskustan ulkopuolisilla alueilla. Valtakadun uudet pyöräkaistat herättävät hämmennystä.

Kesän tullen Mikko Pirinen vaihtaa linja-auton junaan